Antiriippuvuudet-ohjelma Rikosseuraamuslaitoksen ohjaajien näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen Antiriippuvuudet-ohjelma ja Antiriippuvuudet-ohjelman koulutus ovat Rikosseuraamuslaitoksen ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Rikosseuraamuslaitoksen ohjaajien kokemuksista, mielipiteistä ja kehitysehdotuksista liittyen Antiriippuvuudet-ohjelmaan ja ohjelman koulutukseen. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Rikosseuraamuslaitos. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee Antiriippuvuudet-ohjelmaa ja Antiriippuvuudet-käsikirjaa, sekä motivoivan haastattelun ja kognitiivisen mallin teoriataustaa. Lisäksi esiteltiin päihdetyötä ja ohjelmatyötä rikosseuraamusalalla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistelmänä, käyttäen sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomakkeella oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin Antiriippuvuudet-ohjelman koulutuksen käyneille ja ohjaajapätevyyden saaneille ohjaajille.

Opinnäytetyön tulosten perusteella Antiriippuvuudet-ohjelma koettiin ohjaajien näkökulmasta tarpeellisena ja tärkeänä ohjelmana, joka koskettaa laajasti asiakaskuntaa. Hyvänä pidettiin Antiriippuvuudet-ohjelman kestoa, joka on tarpeeksi lyhyt ja näin ollen helppo toteuttaa. Antiriippuvuudet-ohjelman käytännön ohjaaminen sai positiivisia arvioita. Antiriippuvuudet-ohjelmaa haluttaisiin kehittää päivittämällä materiaalia ajantasaisemmaksi. Myös ohjelmaan kuuluvia tehtäviä haluttiin päivittää, ja osa haluttiin jättää pois. Antiriippuvuudet-koulutus sai jonkin verran kritiikkiä osakseen. Toisaalta koulutus koettiin toimivana ja riittävän hyvänä. Sekä Antiriippuvuudet-ohjelman ohjaamiseen, että koulutukseen liittyvään ennakkovalmistautumiseen ja materiaaleihin tutustumiseen, toivottiin enemmän aikaa ja ohjaajia. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla tarkastella Antiriippuvuudet-ohjelmaa osallistujien, eli vankien ja yhdyskuntaseuraamuslaitoksen asiakkaiden, näkökulmasta. Näin voitaisiin verrata tuloksia yhteen ohjaajien näkökulman kanssa ja jatkokehittää Antiriippuvuudet-ohjelmaa vielä pidemmälle.

Asiasanat: Antiriippuvuudet-ohjelma, päihdekuntoutus, rikosseuraamusala, kuntoutus, ohjelmatyö

The purpose of the research-based thesis was to examine the Antiriippuvuudet program and its training is from the perspective of facilitators within The Criminal Sanctions Agency of Finland. The aim was to provide insights into the experiences, opinions, and development suggestions of these facilitators regarding both the program and its training. The Criminal Sanctions Agency served as the working life partner for this thesis. The theoretical framework of the thesis covers the Antiriippuvuudet program and its handbook, as well as the theoretical foundations of motivational interviewing and the cognitive model. Additionally, the study presents an overview of substance abuse work and program-based interventions within the field of criminal sanctions.

The thesis was conducted using a mixed-methods approach, combining qualitative and quantitative research methods through an electronic survey. The questionnaire included both closed and open-ended questions and was sent to instructors who had completed the Antiriippuvuudet training and obtained instructor certification.

Based on the results of the study, facilitators perceived the Antiriippuvuudet program as a necessary and important intervention that reaches a broad client base. The duration of the Antiriippuvuudet program was regarded as appropriate, as it is short enough to be easily implemented. The practical implementation of the program also received positive feedback. However, there was a desire to further develop the program by updating its materials to be more current. Some of the exercises included in the program were suggested for revision, while others were recommended for removal. The Antiriippuvuudet training received some criticism, but it was also regarded as functional and sufficiently effective. There was a general wish for more time and resources for both preparing to facilitate the program and familiarizing oneself with the training materials. A potential topic for further research could be examining the Antiriippuvuudet program from the perspective of its participants: prisoners and clients of community sanctions. Comparing their perspectives with those of the facilitators could provide valuable insights and support the further development of the program.

Keywords: Antiriippuvuudet program, substance rehabilitation, criminal sanctions field, rehabilitation, program work