Vuorotteluvapaalaki muuttui - tärkeimmät muutokset ja niiden vaikutukset vuorotteluvapaan käyttöön
Rauhala, Satu (2015)
Rauhala, Satu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503092883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503092883
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuorotteluvapaalakiin tehtyjä muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia vuorotteluvapaan käyttöön työelämässä. Osa muutoksista – lähinnä monet ehtojen tiukennukset - voivat johtaa siihen, että entistä harvemmat voivat hyödyntää vuorotteluvapaata, ja toisaalta työpaikoille voi olla myös entistä vaikeampaa löytää vuorottelijoille sijaisia. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä lakimuutokset astuivat voimaan viime syksynä 1.9.2014.
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä tekee työnantajansa kanssa vuorottelusopimuksen, jonka mukaan hän vapautuu määräajaksi työtehtävistään, ja jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työttömän henkilön. Järjestelmän esittelyn jälkeen opinnäytetyössä käydään läpi alkuperäinen vuorotteluvapaalaki, hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta ja uudistunut laki. Pohditaan myös syitä sille, miksi lakia haluttiin muuttaa, ja sitä, miten lakimuutokset on otettu työmarkkinoilla vastaan.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin lainopillisena tutkimuksena. Aineistona työssä käytettiin vuorotteluvapaalakia, lakimuutoksen valmistelua, kirjallisuutta sekä internetlähteitä. Lisäksi tehtiin laadullista tutkimusta. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin vuorotteluvapaan käyttöä kahdessa organisaatiossa ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Lisäksi tutkittiin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja vuorotteluvapaan käytöstä.
Työn tulokset osoittavat, että on todennäköistä, että vuorotteluvapaata tullaan jatkossa käyttämään vähemmän kuin ennen. Hakijalta edellytetään pidempää työhistoriaa ja sijaiseksi palkattavalta pidempää työttömyysjaksoa. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Todennäköisesti erityisesti nuorten naisten mahdollisuudet työllistyä vuorotteluvapaasijaisuuksien avulla heikkenevät, mutta toisaalta miesten suhteellinen osuus vuorotteluvapaan käyttäjistä voi jopa kasvaa. Vuorotteluvapaan ehtojen tiukennukset johtivat viime syksynä jo siihen, että moni hyödynsi vuorotteluvapaamahdollisuuden vielä ennen lakimuutoksen voimaantuloa. Koska lakimuutoksen voimaantulosta oli kulunut tätä opinnäytetyötä tehdessä vasta niin vähän aikaa, ajantasaista tilastotietoa hakijamääristä alkuvuonna 2015 ei vielä ollut saatavilla. Siksi olisikin mielenkiintoista tutkia asiaa uudestaan kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua.
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä tekee työnantajansa kanssa vuorottelusopimuksen, jonka mukaan hän vapautuu määräajaksi työtehtävistään, ja jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työttömän henkilön. Järjestelmän esittelyn jälkeen opinnäytetyössä käydään läpi alkuperäinen vuorotteluvapaalaki, hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta ja uudistunut laki. Pohditaan myös syitä sille, miksi lakia haluttiin muuttaa, ja sitä, miten lakimuutokset on otettu työmarkkinoilla vastaan.
Opinnäytetyö toteutettiin pääosin lainopillisena tutkimuksena. Aineistona työssä käytettiin vuorotteluvapaalakia, lakimuutoksen valmistelua, kirjallisuutta sekä internetlähteitä. Lisäksi tehtiin laadullista tutkimusta. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin vuorotteluvapaan käyttöä kahdessa organisaatiossa ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Lisäksi tutkittiin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja vuorotteluvapaan käytöstä.
Työn tulokset osoittavat, että on todennäköistä, että vuorotteluvapaata tullaan jatkossa käyttämään vähemmän kuin ennen. Hakijalta edellytetään pidempää työhistoriaa ja sijaiseksi palkattavalta pidempää työttömyysjaksoa. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Todennäköisesti erityisesti nuorten naisten mahdollisuudet työllistyä vuorotteluvapaasijaisuuksien avulla heikkenevät, mutta toisaalta miesten suhteellinen osuus vuorotteluvapaan käyttäjistä voi jopa kasvaa. Vuorotteluvapaan ehtojen tiukennukset johtivat viime syksynä jo siihen, että moni hyödynsi vuorotteluvapaamahdollisuuden vielä ennen lakimuutoksen voimaantuloa. Koska lakimuutoksen voimaantulosta oli kulunut tätä opinnäytetyötä tehdessä vasta niin vähän aikaa, ajantasaista tilastotietoa hakijamääristä alkuvuonna 2015 ei vielä ollut saatavilla. Siksi olisikin mielenkiintoista tutkia asiaa uudestaan kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua.