Kielitaidon vaikutus maahanmuuttajan kokemaan yksinäisyyteen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millainen vaikutus kielitaidolla on maahanmuuttajan kokemaan yksinäisyyteen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Flow – suomea ja sosiaalisia taitoja työelämään työllisyyshankkeen toimeksi antamana. Korostuneen suomen kielen opetustarpeen myötä hankeorganisaatiossa haluttiin ymmärtää lisää kielitaidon vaikutuksesta maahanmuuttajan hyvinvointiin, sekä käyttää saatua tietoa toiminnan entistä tavoitteellisempaan ja jäsennellympään suunnitteluun ja toteutukseen. Tässä opinnäytetyössä käytetyt käsitteet rajoittuvat siten maahanmuuttajiin, kotoutumiseen, kielitaitoon ja yksinäisyyteen. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa toteutuivat tiedonhaun, sisältöanalyysin ja tiedon käsitteellistämisen vaiheet. Kuusi empiiristä alkuperäistutkimusta sisältävä aineisto kerättiin tekoälyavusteista Semantic Scholar- tietokantaa hyödyntäen.

Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tuloksena todettiin, että maahanmuuttajan paikallisen kielen taitotaso vaikuttaa koettuun yksinäisyyteen eri tavoin. Kielitaidon ollessa olematon yksinäisyys kietoutuu yhteen matalan koulutustason ja työttömyyden kautta yksin asumisen korostaessa sen vaikutuksia. Heikko kielitaito puolestaan voi tuottaa jo edellistä vaihetta syvempää ymmärrystä kulttuurisista eroista, ja yksilö voi kokea yksinäisyyttä ennen muuta oman sosiaalisen eristäytymisensä kautta. Verrattain hyväkään kielitaito ei vähennä yksinäisyyden kokemuksia, vaan hyvän kielitaidon omaavat kokevat yksinäisyyttä etenkin, jos heillä on homogeeninen sosiaalinen verkosto tai he asuvat etnisesti tiheillä alueilla. Erinomaisesti paikallista kieltä puhuvilla puolestaan voi olla sellaisia puutteita puhekielen tai paikallisten ilmaisujen osaamisessa, jotka lisäävät ulkopuolisuuden tunnetta tilanteissa, joissa sitä ei odottaisi kokevan. Myös parisuhde maahanmuuton syynä lisää yksinäisyyden kokemuksia myös erinomaisesti paikallista kieltä puhuvilla. Huomattavaa oli, että olematon tai heikko kielitaito vaikuttaa tuottavan sosiaalista yksinäisyyttä, kun taas hyvä tai erinomainen kielitaito tuottaa hienovaraisempaa emotionaalista yksinäisyyttä.

Tässä opinnäytetyössä syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää Flow- suomea ja sosiaalisia taitoja työelämään- työllisyyshankkeessa monin eri tavoin. Tulosten avulla voidaan muotoilla hankkeen tarjoamaa kielen opetusta ja sosiaalisten kohtaamisten määrää ja laatua asiakkaiden kotoutumista ja hyvinvointia tukevalla tavalla. Esimerkiksi suomen kielen opetusta voidaan kohdentaa asiakkaan taitotaso huomioiden, ja sosiaalisten kontaktien luomista voidaan tukea esimerkiksi kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia yhdistävän työparityöskentelyn avulla.

Opinnäytetyön aineistoa hankkiessa havaittiin, että saatavilla on vielä verrattain vähän maahanmuuttajan kielitaidon vaikutuksiin, ja etenkin yksinäisyyteen tai hyvinvointiin, kohdistuvaa empiiristä alkuperäistutkimusta niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Maahanmuuton lisääntyessä maahanmuuttajat ovat tärkeä tutkimuksen kohderyhmä myös kansanterveydellisestä näkökulmasta. Lisäksi voitaisiin tutkia, millaisia vaikutuksia kantaväestön asenteilla on maahanmuuttajien kotoutumisen tai kielitaidon kehittymisen edistämisessä.