"Kohti matalaa kynnystä ja sen yli" : Nuorten näkemyksiä oppilaitoksessa toteutettavista opiskeluhuollon matalan kynnyksen palveluista
Kankanpää, Hanna; Lehto, Kristiina (2025)
Kankanpää, Hanna
Lehto, Kristiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503254948
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan nuorten näkemyksiä opiskeluhuoltopalveluista ja niiden kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskeluhuoltopalveluja nuorten käyttäjäkokemusten pohjalta. Lisäksi tarkoituksena on etsiä keinoja opiskeluhuoltopalvelujen tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi ja sitä myötä parantaa nuorten kokemusta opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Nuorten osallistamisella heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen pyritään myös vahvistamaan nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskokemusta.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on tarkoitus kuvata nuorten näkemyksiä opiskeluhuollon matalan kynnyksen palveluista ja saada kehittämisehdotuksia palvelujen tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämistä edistävistä tekijöistä.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana toimivat opiskeluhuoltopalvelut, matalan kynnyksen palvelu, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan keskeisestä kirjallisuudesta, tutkimuksista ja artikkeleista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty vuonna 2023 toteutetun Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä THL:n tuottamaa tutkimustietoa nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluhuoltopalveluihin liittyen.
Opinnäytetyön kehittämistoiminnassa tutkimusstrategisena lähestymistapana on osallistava toimintatutkimus. Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa hyödynnetään yhteiskehittämisen toimintaperiaatteita ja osallistavia ja keskustelua edistäviä työpajamenetelmiä. Menetelmiksi valikoituivat digitaalinen Mentimeter-työkalu, visuaalinen ”sydämellinen aikuinen”-hahmo ja ideointipuu. Työpajat toteutettiin uusmaalaisessa lukiossa ja kehittämistoimintaan osallistui lukiolaisnuoria mahdollisina opiskeluhuollon palvelujen käyttäjinä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Kehittämistoiminnan lähestymistapana on hyödynnetty pragmatistista perinnettä, mikä pohjautuu käytännönläheisyyteen.
Opinnäytetyön aineistosta erottui selkeästi viisi pääluokkaa, jotka ovat palvelun saatavuus ja saavutettavuus, henkilöstö, palveluympäristö, palveluista tiedottaminen ja näkyvyys sekä nuorten avuntarpeet matalan kynnyksen palveluihin liittyen. Nuorten näkemyksissä korostui henkilöstöresurssien riittävyys, nopea avuntarve ja siihen vastaaminen sekä palveluista tiedottamisen merkitys. Nuoret odottavat ammattilaisilta aitoa kohtaamista: kuuntelua, läsnäoloa ja kiireettömyyttä.
Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on jatkossakin huolehdittava siitä, että opiskeluhuoltopalvelut säilyvät matalan kynnyksen palveluna. Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokevat matalan kynnyksen keskustelutuen avunsaannissa merkityksellisenä. Opiskeluhuollon työntekijöiden on hyvä olla aktiivisia ja käyttää luovia keinoja palvelujen näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon eri ammattiryhmien lakisääteisistä mitoituksista ja suosituksista tulisi pitää hyvinvointialueilla kiinni. Tämä on vähimmäisvaatimus, jonka avulla pyritään turvaamaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus.
Asiasanat: opiskeluhuoltopalvelut, matalan kynnyksen palvelu, osallisuus, nuoret, palvelujen kehittäminen
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on tarkoitus kuvata nuorten näkemyksiä opiskeluhuollon matalan kynnyksen palveluista ja saada kehittämisehdotuksia palvelujen tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämistä edistävistä tekijöistä.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana toimivat opiskeluhuoltopalvelut, matalan kynnyksen palvelu, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan keskeisestä kirjallisuudesta, tutkimuksista ja artikkeleista. Opinnäytetyössä on hyödynnetty vuonna 2023 toteutetun Kouluterveyskyselyn tuloksia sekä THL:n tuottamaa tutkimustietoa nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluhuoltopalveluihin liittyen.
Opinnäytetyön kehittämistoiminnassa tutkimusstrategisena lähestymistapana on osallistava toimintatutkimus. Opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa hyödynnetään yhteiskehittämisen toimintaperiaatteita ja osallistavia ja keskustelua edistäviä työpajamenetelmiä. Menetelmiksi valikoituivat digitaalinen Mentimeter-työkalu, visuaalinen ”sydämellinen aikuinen”-hahmo ja ideointipuu. Työpajat toteutettiin uusmaalaisessa lukiossa ja kehittämistoimintaan osallistui lukiolaisnuoria mahdollisina opiskeluhuollon palvelujen käyttäjinä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Kehittämistoiminnan lähestymistapana on hyödynnetty pragmatistista perinnettä, mikä pohjautuu käytännönläheisyyteen.
Opinnäytetyön aineistosta erottui selkeästi viisi pääluokkaa, jotka ovat palvelun saatavuus ja saavutettavuus, henkilöstö, palveluympäristö, palveluista tiedottaminen ja näkyvyys sekä nuorten avuntarpeet matalan kynnyksen palveluihin liittyen. Nuorten näkemyksissä korostui henkilöstöresurssien riittävyys, nopea avuntarve ja siihen vastaaminen sekä palveluista tiedottamisen merkitys. Nuoret odottavat ammattilaisilta aitoa kohtaamista: kuuntelua, läsnäoloa ja kiireettömyyttä.
Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on jatkossakin huolehdittava siitä, että opiskeluhuoltopalvelut säilyvät matalan kynnyksen palveluna. Opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokevat matalan kynnyksen keskustelutuen avunsaannissa merkityksellisenä. Opiskeluhuollon työntekijöiden on hyvä olla aktiivisia ja käyttää luovia keinoja palvelujen näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon eri ammattiryhmien lakisääteisistä mitoituksista ja suosituksista tulisi pitää hyvinvointialueilla kiinni. Tämä on vähimmäisvaatimus, jonka avulla pyritään turvaamaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus.
Asiasanat: opiskeluhuoltopalvelut, matalan kynnyksen palvelu, osallisuus, nuoret, palvelujen kehittäminen