Imeytyksen vaikutus rejektipitoisuuteen sulfaattikeitossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mistä Wisapulpin sellutehtaan havulinjan väliaikaiset korkeat rejektipitoisuudet johtuvat, ja yrittää keksiä ongelmaan ratkaisu.

Teimme laboratoriokeittoja, joissa tutkimme eri muuttujien vaikutusta keittotuloksiin, erityisesti rejektipitoisuuteen. Muutokset eivät myöskään saaneet heikentää massan laatua nykyisestä. Otimme myös näytteitä tehtaan keittimistä, jotta meillä oli jokin vertailukohde koekeitoille.

Kokeidemme perusteella selvisi, että paras muutos olisi nostoajan pidentäminen silloin kun on rejektiongelmia. Silloin keittoneste ehtii paremmin imeytyä hakkeeseen. Ainoa haitta on keittokapasiteetin pieneneminen. Toisaalta suuret rejektimäärät myös pienentävät keittokapasiteettia ja pitkä nosto parantaa saantoa. Myös korkea alkaliannos keiton alussa olisi yksi hyvä keino imeytyksen parantamiseksi.

The aim of this thesis was to study, why there are temporarly so high reject contents at Wisapulps softwood fibreline and to solve the problem.

We did laboratory cooks, where we studied how different variables affected to the cooking results and especially to the reject content. The variables were not allowed to weaken the quality of the pulp either. We also took samples from the factory digesters, so we had something to compare our results to.

The results of our tests showed, that the best solution would be to lengthen the heating time to the cooking temperature, when there is reject problems. Then the cooking liquid would have more time to absorb in to the chips. The only harm is that the cooking capacity decreases. On the other hand big reject contents also decrease cooking capacity and long heating time to cooking temperature improves the yield. High alkali portion in the beginning of the cook would also be a good way to improve the impregnation of cooking liquid.