Taidepedagogin työnkuva ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa voimavaraistavasta näkökulmasta
Pajari, Satu (2025)
Pajari, Satu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on 
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275156
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, arvioida ja kehittää taidepedagogin työnkuvaa varhaiskasvatuksessa voimavaraistavasta näkökulmasta. Kohteena työssä oli Vantaan kaupungilla varhaiskasvatuksessa lukukaudella 2023–2024 työskentelevät taidepedagogit. Tavoitteina oli kerätä tietoa siitä, miten samanaikaisopettajuus, inkluusio, jaettu osaaminen ja taidepedagogiikka voimavaraistavana menetelmänä toteutuvat varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli kehittää taidepedagogin roolia varhaiskasvatuksessa ja vahvistaa taidepedagogin ja muun varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyötä ja ymmärrystä. Tavoitteena oli arvioida kerätyn tiedon perusteella, miten taidepedagogiikkaa käytetään voimavaraistavana menetelmänä varhaiskasvatuksessa ja miten työnkuvaa voidaan kehittää. Tietoperustana opinnäytetyössä oli varhaiskasvatus ja taidekasvatus eri suuntauksineen. Menetelminä työssä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Kysely suunnattiin kaupungin kaikille taidepedagogeille ja kerättyä tietoa syvennettiin haastatteluilla. 
Tulosten mukaan taidepedagogiaa toteutettiin Vantaan varhaiskasvatuksessa monipuolisesti ja taidepedagogisilla menetelmillä pystyttiin tukemaan lasten inkluusiota. Taiteen avulla muun muassa edistettiin lasten itseilmaisua ja itsetuntoa. Taidepedagogit jakoivat osaamistaan tiiminsä sisällä mutta myös varhaiskasvatusyksiköissä parantaen näin varhaiskasvatuksen laatua. Samanaikaisopettajuus toteutui vaihtelevasti. Vaikka taidepedagogin tulisi olla lisäresurssina ryhmässä, joissain yksiköissä taidepedagogiaa toteutettiin irrallisena sen sijaan, että taidetta integroitaisiin osaksi arkea. Taidepedagogit pitivät työtään tärkeänä ja mieluisana, mutta kokivat, ettei palkkaus vastaa työn vaatimus- ja koulutustasoa.
Taidepedagogian toteuttamisen yhtenäistämiseksi esimerkiksi esihenkilön tuki ja tarvittaessa koulutus taidepedagogin työnkuvasta voisi olla tarpeen. Taidepedagogin ja muun varhaiskasvatushenkilöstön välisen yhteistyön vahvistamiseksi olisi mielenkiintoista kerätä tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista taidepedagogien kanssa tehtävästä työstä ja lähteä sen kautta kehittämään moniammatillista yhteistyötä.
Tulosten mukaan taidepedagogiaa toteutettiin Vantaan varhaiskasvatuksessa monipuolisesti ja taidepedagogisilla menetelmillä pystyttiin tukemaan lasten inkluusiota. Taiteen avulla muun muassa edistettiin lasten itseilmaisua ja itsetuntoa. Taidepedagogit jakoivat osaamistaan tiiminsä sisällä mutta myös varhaiskasvatusyksiköissä parantaen näin varhaiskasvatuksen laatua. Samanaikaisopettajuus toteutui vaihtelevasti. Vaikka taidepedagogin tulisi olla lisäresurssina ryhmässä, joissain yksiköissä taidepedagogiaa toteutettiin irrallisena sen sijaan, että taidetta integroitaisiin osaksi arkea. Taidepedagogit pitivät työtään tärkeänä ja mieluisana, mutta kokivat, ettei palkkaus vastaa työn vaatimus- ja koulutustasoa.
Taidepedagogian toteuttamisen yhtenäistämiseksi esimerkiksi esihenkilön tuki ja tarvittaessa koulutus taidepedagogin työnkuvasta voisi olla tarpeen. Taidepedagogin ja muun varhaiskasvatushenkilöstön välisen yhteistyön vahvistamiseksi olisi mielenkiintoista kerätä tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista taidepedagogien kanssa tehtävästä työstä ja lähteä sen kautta kehittämään moniammatillista yhteistyötä.
