Emolehmätuotannon kannattavuus, mahdollisuudet ja haasteet
Salmela, Tarja (2025)
Salmela, Tarja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085971
Tiivistelmä
Opinnäytetyö laadittiin toimeksiantajalle, joka harkitsee emolehmätuotannon aloittamista. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää ymmärrystä emolehmätuotannosta liiketoimintamahdollisuutena ja tarkoituksena on kartoittaa emolehmätuotannon liiketoimintapotentiaalia toimeksiantajalle emolehmätuotannon mah dolliseksi aloittamiseksi. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta tutkittavan ilmiön ymmärtämiseksi ja hyödynnet tiin kvantitatiivista tietoa sekä tapaustutkimuksen ja konstruktiivisen tutkimusmenetelmien elementtejä. Katetuottolaskelmalla laskettiin emolehmätuotannon kannattavuutta. Haastattelemalla emolehmätuotan non eri asiantuntijoita sekä toimeksiantajalta saadun aineiston sisällönanalyysin jälkeen laadittiin PESTEL analyysi kuvaamaan toimintaympäristöä sekä SWOT-analyysi kuvaamaan mahdolliseen yritystoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tuotoksena laadittiin Business Model Canvas -liiketoimintamalli kuvaamaan tiiviste tysti toimeksiantajan mahdollista liiketoimintaa. Johtopäätöksenä todettiin emolehmätuotannon olevan kannattavaa liiketoimintaa ja kannattavuuden nähtiin perustuvan lähinnä tilakohtaisiin asioihin ja olosuhteisiin. Kannattavuuteen vaikuttavat erityisesti investoinnit, eläinten ruokintakulut, eläinaines ja Ruokaviraston maksamat tuet. Emolehmätuotannon mahdollisuuksina nähtiin Ruokaviraston maksamien tukien tuomat palkkiot, toimialan sopimustuotanto, tule vaisuudessa mahdollinen lihan vienti ulkomaille sekä lihan laatu ja erityisen maukas maku. Emolehmätuotannon vaikutus ympäristöön nähtiin sekä mahdollisuutena että haasteena. Laiduntaminen ja ympäristön monimuotoisuuden lisääntyminen koettiin emolehmätuotannon mahdollisuutena. Haasteena todettiin poliittisten päätösten epävarmuus, tukipolitiikan mahdolliset muutokset, asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen muutokset, kustannusten nousu ja yleinen, jopa virheelliseksi koettu mielikuva tuotannonalan ympäristövaikutuksista.