Toisen asteen kuraattorin työhyvinvointi
Rantanen-Hela, Enni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504106108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504106108
Tiivistelmä
Tässä reflektiopäiväkirjapohjaisessa opinnäytetyössä tarkasteltiin toisen asteen kuraattorin työhyvinvointia ja siihen kytkeytyviä tekijöitä. Tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia huomioimalla kuormitustekijöitä, työpäivän aikaista palautumista ja niihin liittyviä ratkaisukeinoja. Keskeisenä viitekehyksenä toimi positiivinen psykologia. Kahdeksan viikon seurantajakson aikana kirjoitettiin päivittäin reflektiopäiväkirjaa ja viikoittain laadittiin tietoperustaan peilatut analyysit.
Keskeisiksi kuormitustekijöiksi nousivat kiire, tietotulva, keskeytykset ja työtehtävien kasautuminen. Palautumista tukivat mikrotauot, hengitysharjoitukset ja ergonomiset ratkaisut. Kalenterinhallinta ja itsensä johtamisen taidot osoittautuivat tärkeiksi kuormitustekijöiden hallinnassa. Positiivisen psykologian periaatteet toivat voimavaroja, mutta eivät yksin riittäneet ylläpitämään hyvinvointia kuormittavina ajanjaksoina.
Tulokset osoittavat, että työhyvinvointi edellyttää sekä yksilöllisiä että rakenteellisia toimenpiteitä. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työyhteisön ja hyvinvointialueen kehittämistyössä esimerkiksi kuormitustekijöiden tunnistamisessa, palautumisen tukemisessa sekä positiivisen psykologian hyödyntämisessä.
Keskeisiksi kuormitustekijöiksi nousivat kiire, tietotulva, keskeytykset ja työtehtävien kasautuminen. Palautumista tukivat mikrotauot, hengitysharjoitukset ja ergonomiset ratkaisut. Kalenterinhallinta ja itsensä johtamisen taidot osoittautuivat tärkeiksi kuormitustekijöiden hallinnassa. Positiivisen psykologian periaatteet toivat voimavaroja, mutta eivät yksin riittäneet ylläpitämään hyvinvointia kuormittavina ajanjaksoina.
Tulokset osoittavat, että työhyvinvointi edellyttää sekä yksilöllisiä että rakenteellisia toimenpiteitä. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työyhteisön ja hyvinvointialueen kehittämistyössä esimerkiksi kuormitustekijöiden tunnistamisessa, palautumisen tukemisessa sekä positiivisen psykologian hyödyntämisessä.