Sukupolvien välisen oppimisen ja kohtaamisen merkitys sekä tarinateatterin mahdollisuudet kohtaamisissa
Mäntykoski, Anna-Sofia; Vapaarinne, Kati (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504126317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504126317
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli kansainvälinen Erasmus+ -rahoitteinen Creation Pop -hanke, jonka osatoteuttajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulu.
Tarkoituksena oli kartoittaa Creation Pop -hankkeen työpajoihin osallistuneiden antamia merkityksiä sukupolvien välisestä oppimisesta ja kohtaamisesta sekä selvittää osallistujien kokemusten kautta tarinateatterin mahdollisuuksia sukupolvien välisessä kohtaamisessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa Creation Pop -hankkeelle sen keskeisistä käsitteistä, kuten sukupolvien välisestä kohtaamisesta ja oppimisesta sekä draamaperusteisista menetelmistä. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli työpajoihin osallistuneet yli 60-vuotiaat sekä eri-ikäiset opiskelijat.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu sukupolvien välisyydestä ja draamamenetelmistä. Sukupolvien välinen kohtaaminen mahdollistaa vastavuoroista oppimista lisäten ymmärrystä ja auttaen murtamaan eri ikäryhmiin liitettäviä stereotypioita. Draamamenetelmät, kuten soveltavaan draamaan kuuluva tarinateatteri, mahdollistavat tarinoiden jakamisen luoden tasa-arvoisen alustan eri-ikäisten ihmisten kohtaamisille.
Opinnäytetyö on muodoltaan laadullinen tutkielma. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin työpajojen lopussa täytettyjä kyselylomakkeita sekä ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat tutkimukseen osallistuneiden antavan hyvin monenlaisia merkityksiä sukupolvien väliselle oppimiselle ja kohtaamiselle. Erityisesti aineistossa korostui kohtaamisten antavan mahdollisuuden monipuoliseen ymmärryksen lisääntymiseen, uuden oppimiseen, jakamiseen, uusiin näkökulmiin ja ajattelun avartumiseen. Kiinnostusta herätti havainto sukupolvien välisestä ”ristiin oppimisesta” ja ymmärrys ihmisten samanlaisuudesta. Yhteyden löytyessä ja tarinoita jakaessa eri-ikäisten kesken voi ikä muuttua merkityksettömäksi asiaksi. Sukupolvien välisistä eroista huolimatta ihmisyys on pohjimmiltaan hyvinkin jaettua yhteisine kokemuksineen.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi syventyä ikäihmisten luovan toiminnan eheyttäviin ja voimavaroja lisääviin toimintoihin, jolla voitaisiin ylläpitää ihmisen elinvoimaa ja saada merkittäviä säästökustannuksia yhteiskunnan näkökulmasta.
Tarkoituksena oli kartoittaa Creation Pop -hankkeen työpajoihin osallistuneiden antamia merkityksiä sukupolvien välisestä oppimisesta ja kohtaamisesta sekä selvittää osallistujien kokemusten kautta tarinateatterin mahdollisuuksia sukupolvien välisessä kohtaamisessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa Creation Pop -hankkeelle sen keskeisistä käsitteistä, kuten sukupolvien välisestä kohtaamisesta ja oppimisesta sekä draamaperusteisista menetelmistä. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli työpajoihin osallistuneet yli 60-vuotiaat sekä eri-ikäiset opiskelijat.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu sukupolvien välisyydestä ja draamamenetelmistä. Sukupolvien välinen kohtaaminen mahdollistaa vastavuoroista oppimista lisäten ymmärrystä ja auttaen murtamaan eri ikäryhmiin liitettäviä stereotypioita. Draamamenetelmät, kuten soveltavaan draamaan kuuluva tarinateatteri, mahdollistavat tarinoiden jakamisen luoden tasa-arvoisen alustan eri-ikäisten ihmisten kohtaamisille.
Opinnäytetyö on muodoltaan laadullinen tutkielma. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin työpajojen lopussa täytettyjä kyselylomakkeita sekä ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat tutkimukseen osallistuneiden antavan hyvin monenlaisia merkityksiä sukupolvien väliselle oppimiselle ja kohtaamiselle. Erityisesti aineistossa korostui kohtaamisten antavan mahdollisuuden monipuoliseen ymmärryksen lisääntymiseen, uuden oppimiseen, jakamiseen, uusiin näkökulmiin ja ajattelun avartumiseen. Kiinnostusta herätti havainto sukupolvien välisestä ”ristiin oppimisesta” ja ymmärrys ihmisten samanlaisuudesta. Yhteyden löytyessä ja tarinoita jakaessa eri-ikäisten kesken voi ikä muuttua merkityksettömäksi asiaksi. Sukupolvien välisistä eroista huolimatta ihmisyys on pohjimmiltaan hyvinkin jaettua yhteisine kokemuksineen.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi syventyä ikäihmisten luovan toiminnan eheyttäviin ja voimavaroja lisääviin toimintoihin, jolla voitaisiin ylläpitää ihmisen elinvoimaa ja saada merkittäviä säästökustannuksia yhteiskunnan näkökulmasta.