Sosiaalisen median vaikutus nuoren mielenterveyteen
Repo, Satu; Tenno, Egle (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146391
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa nuorten mielenterveyteen. Tavoitteena oli lisätä tietoa sosiaalisesta mediasta ja siitä, miten se voi vaikuttaa nuoren mielenterveyteen joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Opinnäytetyö on tehty sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä varten, jotta he pystyisivät työpaikallaan ottamaan huomioon sosiaalisen median mahdollisia vaikutuksia nuoren jokapäiväisessä elämässä ja ymmärtämään sosiaalisen median ja sen käytön laajuutta sekä sen vaikutuksia nuoren psyykkiseen hyvinvointiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalisen median käsitteen avaamiseen, joka loi pohjaa teoreettisen tietoperustan sekä aikaisempien tutkimusten kautta löytyneeseen tietoon sosiaalisen median vaikutuksiin mielenterveydessä. Tietoperusta tarkastelee myös nuoruuden ikävaihetta sekä mielenterveyttä yleisellä tasolla, mikä vaikuttaa sosiaalisen median vaikutuksiin kyseisellä ikäryhmällä.
Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa käytetään laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä toimi anonyymi kysely, jossa oli niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Kysely lähetettiin kahteen lastensuojelun sijaishuollonyksikköön työntekijöiden täytettäväksi. Monimenetelmällisen tutkimuksen ansiosta kerättiin ja analysoitiin molempia kysymystyyppejä oikealla tavalla, mikä loi kattavampaa ja syvällisempää ymmärrystä tutkittavasta aiheesta.
Kysely luotiin vastaamaan tutkimuskysymykseen, joka oli: miten sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstö näkee sosiaalisen median vaikutukset nuoren mielenterveyteen. Kyselyyn vastasi 19 sijaishuollossa työskentelevää ammattihenkilöä. Tuloksista voi päätellä sosiaalisen median luovan nuorten jokapäiväiseen elämään negatiivisia varjopuolia. Vastaajat kokivat yksimielisesti sen, että sosiaalisen median takia nuoret kokevat negatiivisia vaikutuksia enemmän kuin positiivisia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalisen median käsitteen avaamiseen, joka loi pohjaa teoreettisen tietoperustan sekä aikaisempien tutkimusten kautta löytyneeseen tietoon sosiaalisen median vaikutuksiin mielenterveydessä. Tietoperusta tarkastelee myös nuoruuden ikävaihetta sekä mielenterveyttä yleisellä tasolla, mikä vaikuttaa sosiaalisen median vaikutuksiin kyseisellä ikäryhmällä.
Opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa käytetään laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä toimi anonyymi kysely, jossa oli niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Kysely lähetettiin kahteen lastensuojelun sijaishuollonyksikköön työntekijöiden täytettäväksi. Monimenetelmällisen tutkimuksen ansiosta kerättiin ja analysoitiin molempia kysymystyyppejä oikealla tavalla, mikä loi kattavampaa ja syvällisempää ymmärrystä tutkittavasta aiheesta.
Kysely luotiin vastaamaan tutkimuskysymykseen, joka oli: miten sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstö näkee sosiaalisen median vaikutukset nuoren mielenterveyteen. Kyselyyn vastasi 19 sijaishuollossa työskentelevää ammattihenkilöä. Tuloksista voi päätellä sosiaalisen median luovan nuorten jokapäiväiseen elämään negatiivisia varjopuolia. Vastaajat kokivat yksimielisesti sen, että sosiaalisen median takia nuoret kokevat negatiivisia vaikutuksia enemmän kuin positiivisia.