Kokonaistyöaikaa tekevien esihenkilöiden itsensä johtamisen kehittäminen Tukena Oy:ssä

Abstract

Itsensä johtamisella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä itseen kohdistuvaa vaikuttamisprosessia, jolla saavutetaan työssä suoriutumiseen tarvittava itseohjautuvuus ja itsemotivaatio. Itsensä johtaminen on myös oman osaamisen kehittämistä työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kokonaistyöaikaa tekevien esihenkilöiden itsensä johtamista. Metodologiaksi valittiin toimintatutkimus, joka eteni sykleittäin. Opinnäytetyötä varten perustettiin projektiorganisaatio, joka muodostui ohjausryhmästä sekä esihenkilöistä koostuvasta projektiryhmästä.

Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa mitä esihenkilöiden itsensä johtaminen on. Tutkimuskysymys oli, mitä esihenkilöiden itsensä johtaminen on aiemman kirjallisuuden mukaan. Tutkimuskysymykseen haettiin vastauksia kirjallisuuskatsauksen avulla useista tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Katsaukseen hyväksyttiin 11 tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostui kaksi pääluokkaa, jotka olivat vastuunottaminen itsensä johtamisesta ja oman elämän hallinnasta sekä kehittyminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen.

Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa esihenkilöiden itsensä johtamisen nykytilaa. Kehittämiskysymys oli, mitä kehitettävää esihenkilöiden itsensä johtamisessa on kohdeorganisaatiossa. Aineisto kerättiin projektiryhmään kuuluvilta esihenkilöiltä teemahaastattelun avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostui kolme yläluokkaa, jotka olivat itseohjautuvuus, esihenkilötyön kokonaisuuden hallitseminen sekä osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämien. Ensimmäisen ja toisen syklin tulokseksi muodostui itseohjautuvuus, jonka pohjalta kehittämisen näkökulma tarkennettiin itseohjautuvuuden vahvistamiseen.

Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata esihenkilöiden itseohjautuvuuden vahvistamista. Kehittämiskysymys oli, miten esihenkilöiden itseohjautuvuutta voidaan vahvistaa. Aineisto hankittiin projektiryhmään osallistuneilta esihenkilöiltä yhteiskehittämisen työpaja -menetelmällä. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta tuloksiksi muodostui neljä yläluokkaa, joita olivat itsereflektio, osaamisen kehittäminen, vertaistuki sekä tehtävänkuvaukset. Tulosten avulla laadittiin kehittämissuunnitelma itseohjautuvuuden vahvistamisesta. Kehittämissuunnitelmaa pilotoitiin itsereflektion osalta, josta muodostui kolmannen syklin sivusykli. Sen tarkoitus oli kuvata itseohjautuvuuden vahvistamisen kehittämissuunnitelman pilotointia itsereflektion vahvistamisen osalta. Kehittämiskysymys oli, miten esihenkilöiden itsereflektiota vahvistetaan. Esihenkilön itsereflektio -huoneentaulu pilotoitiin projektiryhmään osallistuneilla esihenkilöillä.

Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata itseohjautuvuuden vahvistamisen kehittämissuunnitelman implementointi. Kehittämiskysymys oli, miten itseohjautuvuuden vahvistamisen kehittämissuunnitelma implementoidaan kohdeorganisaatioon. Opinnäytetyön implementointimenetelmäksi valittiin IOWA-malli. Opinnäytetyö päättyi implementointisuunnitelmaan, jonka käyttöönotto ja arviointi jatkuvat kohdeorganisaation toimesta jatkossa.

Tulokset osoittivat, että kohdeorganisaation esihenkilöiden itsensä johtamisen kehittämistarpeita olivat oma työskentelytapa, aikataulutus ja rajojen asettaminen sekä vastuullisuus ja kehittyminen. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla itseohjautuvuuden vahvistamisen kehittämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön esihenkilöiden itseohjautuvuuden vahvistamiseksi. Opinnäytetyö laadittiin eettisten periaatteiden mukaisesti. Luotettavuus varmistettiin tarkalla aineistonkeruulla ja analyysillä.