Varhaiskasvatuksen merkitys maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa Suomessa : päiväkodissa olevan lapsen huoltajien näkökulma

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella varhaiskasvatuksen merkitystä maahanmuuttajaperheiden kotoutumisprosessissa Suomessa. Opinnäytetyössä keskitytään erityisesti siihen, miten varhaiskasvatus tukee huoltajien osallisuutta ja kulttuurista sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin Päiväkoti Soittajan kanssa, ja sen tulokset voivat hyödyttää varhaiskasvatuksen ammattilaisia, päätöksentekijöitä ja monikulttuuristen perheiden kanssa työskenteleviä tahoja.

Opinnäytetyö perustuu Friedrich Heckmannin kotoutumismalliin, jossa kotoutuminen jaetaan neljään ulottuvuuteen: rakenteellinen, kulttuurinen, vuorovaikutuksellinen ja identifioiva kotoutuminen. Opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kulttuuriseen, vuorovaikutukselliseen ja identifioivaan kotoutumiseen. Työ pohjautuu myös aiempaan kotoutumista käsittelevään kirjallisuuteen sekä varhaiskasvatuksen roolia tarkasteleviin lähteisiin.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista lähestymistapaa, ja aineisto kerättiin haastatteluilla. Opinnäytetyöhön osallistui kuusi maahanmuuttajataustaista huoltajaa, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksessa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto luokiteltiin Heckmannin kotoutumismallin mukaisesti.

Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa. Päiväkoti tukee perheiden kielitaidon kehitystä ja auttaa heitä ymmärtämään suomalaisia kasvatustapoja ja arjen käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen henkilökunta toimii perheiden tukena kulttuuristen erojen ylittämisessä ja vahvistaa huoltajien osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi päiväkodit tarjoavat sosiaalisia kontakteja muihin huoltajiin, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja tukiverkostojen muodostumista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatus ei ainoastaan tue lasten oppimista ja kehitystä, vaan myös vahvistaa huoltajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan. Kehittämisehdotuksina varhaiskasvatuksen henkilöstölle suositellaan lisää koulutusta monikulttuurisuudesta ja kotouttavasta työstä sekä resurssien lisäämistä tulkkauspalveluihin ja perheiden osallistumista tukeviin toimenpiteisiin.

Asiasanat: varhaiskasvatus, kotoutuminen, maahanmuuttaja.

The aim of this thesis is to examine the significance of early childhood education in the integration process of immigrant families in Finland. The study focuses particularly on how early childhood education supports parental involvement and cultural adaptation to Finnish society. This thesis was conducted in collaboration with the City of Helsinki’s Päiväkoti Soittaja daycare, and its findings may benefit early childhood education professionals, policymakers, and those working with multicultural families.

The thesis is based on Friedrich Heckmann’s integration model, which divides integration into four dimensions: structural, cultural, interactive, and identificational integration. This study focuses particularly on cultural, interactive, and identificational integration. The work also draws on previous research on integration as well as literature examining the role of early childhood education.

A qualitative research approach was applied, and data was collected through interviews. Six immigrant-background parents whose children attend early childhood education participated in the study. The interview data was analyzed using content analysis, in which the data was categorized according to Heckmann’s integration model.

The results indicate that early childhood education plays a key role in the integration of immigrant families. Daycare supports the development of families' language skills and helps them understand Finnish parenting practices and everyday routines. Early childhood education staff serve as a bridge in overcoming cultural differences and strengthening parental involvement in Finnish society. Furthermore, daycare centers provide social connections with other parents, which fosters a sense of community and the formation of support networks.

As a conclusion, early childhood education not only supports children's learning and development but also strengthens the integration and participation of parents in society. As a development recommendation, it is suggested that early childhood education staff receive more training on multiculturalism and integrative work, and that additional resources be allocated for interpretation services and initiatives supporting parental participation.

Keywords: early childhood education, integration, immigrant.