Opas itsensä johtamiseen tietotyössä
Haavisto, Milja (2025)
Haavisto, Milja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156663
Tiivistelmä
Tietotyön määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi ja tuonut mukanaan uusia haasteita työntekijöiden työhyvinvoinnille esimerkiksi kognitiivisen kuormituksen muodossa. Itsensä johtamisen taidot ovat nousseet keskeiseen rooliin näihin haasteisiin vastaamisessa, sillä tietotyöläisten työtehtävät edellyttävät jatkuvasti kasvavaa vastuuta omasta työstä ja hyvinvoinnista. Itsensä johtamisen taidot auttavat oman toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja muuttamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tietotyön merkittävimpiä kuormitustekijöitä sekä tarjota käytännönläheisiä itsensä johtamisen keinoja, joiden avulla voidaan edistää työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas itsensä johtamisesta tietotyössä. Opas sisälsi konkreettisia vinkkejä ja käytännöllisiä työkaluja, joiden avulla voi kehittää itsensä johtamista. Sen tarkoituksena oli siis auttaa tietotyöläisiä tunnistamaan ja hallitsemaan työstä aiheutuvaa kuormitusta sekä parantamaan omaa työhyvinvointiaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat tietotyöläisiä eri aloilta. Tutkimuksessa selvitettiin tietotyön keskeisimpiä kuormitustekijöitä sekä tehokkaiksi havaittuja itsensä johtamisen keinoja. Opinnäytetyössä oli myös vahvoja toiminnallisia piirteitä, sillä työn tuotoksena syntyi produkti, joka tässä työssä oli siis opas itsensä johtamiseen tietotyössä.
Haastatteluiden perusteella kuormittavimmat tekijät tietotyöläisten arjessa olivat kiire, monien tehtävien samanaikainen tekeminen ja tiukat aikataulut. Nämä asiat nousivat esiin paitsi haastateltavien vastauksissa myös teoriaosuudessa. Kun haastatteluja peilattiin teoriaan, vahvistui käsitys siitä, miten tietotyön kuormitusta voi tehokkaimmin keventää. Oppaaseen koottiinkin apukeinoja esimerkiksi ajanhallintaan, stressinhallintaan ja priorisointiin. Työhyvinvointia tarkasteltiin oppaassa myös fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan pitää luotettavina, sillä tutkimuksen toteutus ja aineiston analysointi tehtiin systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Opasta voidaan hyödyntää jatkossa erityisesti työhyvinvoinnin edistämiseen tietotyössä ja sitä voidaan käyttää myös kuormituksesta johtuvien ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tietotyön merkittävimpiä kuormitustekijöitä sekä tarjota käytännönläheisiä itsensä johtamisen keinoja, joiden avulla voidaan edistää työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas itsensä johtamisesta tietotyössä. Opas sisälsi konkreettisia vinkkejä ja käytännöllisiä työkaluja, joiden avulla voi kehittää itsensä johtamista. Sen tarkoituksena oli siis auttaa tietotyöläisiä tunnistamaan ja hallitsemaan työstä aiheutuvaa kuormitusta sekä parantamaan omaa työhyvinvointiaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat olivat tietotyöläisiä eri aloilta. Tutkimuksessa selvitettiin tietotyön keskeisimpiä kuormitustekijöitä sekä tehokkaiksi havaittuja itsensä johtamisen keinoja. Opinnäytetyössä oli myös vahvoja toiminnallisia piirteitä, sillä työn tuotoksena syntyi produkti, joka tässä työssä oli siis opas itsensä johtamiseen tietotyössä.
Haastatteluiden perusteella kuormittavimmat tekijät tietotyöläisten arjessa olivat kiire, monien tehtävien samanaikainen tekeminen ja tiukat aikataulut. Nämä asiat nousivat esiin paitsi haastateltavien vastauksissa myös teoriaosuudessa. Kun haastatteluja peilattiin teoriaan, vahvistui käsitys siitä, miten tietotyön kuormitusta voi tehokkaimmin keventää. Oppaaseen koottiinkin apukeinoja esimerkiksi ajanhallintaan, stressinhallintaan ja priorisointiin. Työhyvinvointia tarkasteltiin oppaassa myös fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan pitää luotettavina, sillä tutkimuksen toteutus ja aineiston analysointi tehtiin systemaattisesti ja läpinäkyvästi. Opasta voidaan hyödyntää jatkossa erityisesti työhyvinvoinnin edistämiseen tietotyössä ja sitä voidaan käyttää myös kuormituksesta johtuvien ongelmien ennaltaehkäisyyn.