Identiteettilarppi : minäkuvan uudelleen hahmottaminen taiteellisen prosessin keinoin

Abstract

Projektissa käsiteltiin identiteettiä, tekstuaalista ja dokumentaarista ilmaisukeinoa kuvataiteessa. Keskiössä oli prosessimainen, osittain päämäärätönkin performatiivinen tutkimus. Yksi projektin innoittaja oli kadonneen karjalaisuuteni avautuminen. Tahdoin kartoittaa minäkuvaa tämän löydöksen valossa, pohtien identiteetin rakentumista tiedon ja tiedon poissaolevan näkökulmista, sekä nimen merkitystä. Mille pohjaan omakuvani? Mistä olen tiedostamaton, mikä ei saanutkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen keneksi tulin?

Identiteetin rakenne on uniikki ja henkilökohtainen, muuttuva asia ihmisen elämässä. Se kuinka näemme itsemme yksilönä ja peilaten ympärillä olevaan yhteisöön, vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kokemukseemme ihmisenä. Hain vastauksia sukututkimuksen avulla. Minun tuli myös todistaa sukulaisuussuhteeni esivanhempiini aikeissani nostaa tätä kadotettua näkyväksi osaksi itseäni nimenmuutoksen kautta. Kyseenalaistin tutkimuksen aikana kaiken elämäni alusta rikkoen muotoutuneita käsityksiä.

Teos koostuu ajanjakson aikana syntyneestä päiväkirjamaisesta materiaalista, käytännön muutokseen liittyvien ohjeiden ja dokumenttien lisäksi. Tutkimuspöydälle asetettu kokonaisuus kulkee kronologisesti kiertyen jatkuvaan itsensä etsimisen limboon. Aitous ja konstailemattomuus oli tärkeää. Esillä on projektin ajalta kaikki ajatukset ja kirjoitukset vailla sensuuria: miten minusta olisi voinut tulla minä ilman kaikkia oleellisia faktoja? Tuomalla itseni teoksen kautta näkyville, halusin tietoisesti avautua ja astua turvallisen tunteen ulkopuolelle. Kysyn, kuka onkaan, ken kutsuu nimeäni.