Välipalat työpäivän tukena : Integroiva kirjallisuuskatsaus ja välipalaesite RAVI-hankkeen työikäisille
Uusi-Marttila, Annika (2025)
Uusi-Marttila, Annika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227113
Tiivistelmä
Työikäisen terveyden ja työkyvyn ylläpitoon kuuluu merkittävänä osana oikeanlainen ravitsemus. Hyvä ravitsemus voi ehkäistä kroonisia sairauksia ja vähentää ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Koska työpaikalla vietetään suuri osa päivästä, on tärkeää kiinnittää huomiota myös työpäivän aikaiseen syömiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ravitsemuksen, erityisesti välipalan, merkitystä työhyvinvointiin integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi suunniteltiin tutkimusnäyttöön perustuva välipalaesite työikäisille RAVI-hankkeeseen. Esitteen tarkoituksena on toimia terveyden edistämisen välineenä tukemalla työikäisten hyvinvointia ja arjen valintoja. Esitteessä tarjotaan tietoa välipalan sisällöstä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä vinkkejä helpoista välipalaresepteistä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella välipalojen laadulla on myönteinen vaikutus työkykyyn ja jaksamiseen. Välipaloihin ja ruokailutottumuksiin vaikuttavat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutustaso, työaika ja työpaikan ruokailumahdollisuudet. Suomalaisten aikuisten ruokailutottumukset ovat valitettavasti menossa huonompaan suuntaan. Esimerkiksi hedelmiä ja marjoja syödään edelleen liian vähän, vaikka uusien ravitsemussuositusten mukaan niiden, kasvisten ja marjojen päivittäinen saantisuositus on 500–800 grammaa.
Koulutettujen ruokatottumukset ovat pääsääntöisesti terveellisempiä kuin vähemmän koulutettujen. Korkeammin koulutetut hyödyntävät tutkimusten mukaan enemmän työpaikkaruokaloita, joissa on usein terveellisemmät ja monipuolisemmat ruokavaihtoehdot kuin työntekijöillä, jotka syövät omia eväitä.
Oikeanlaisten välipalojen syönti auttaa jaksamaan töissä paremmin lisäten myös työn tehoa. Usein epäterveelliset elintavat sekä lihavuus kasaantuvat samoille henkilöille ja näkyvät myös työkyvyn heikkenemisenä. Työntekijöiden ravitsemukseen ja ravitsemusohjaukseen kannattaa siis panostaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ravitsemuksen, erityisesti välipalan, merkitystä työhyvinvointiin integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi suunniteltiin tutkimusnäyttöön perustuva välipalaesite työikäisille RAVI-hankkeeseen. Esitteen tarkoituksena on toimia terveyden edistämisen välineenä tukemalla työikäisten hyvinvointia ja arjen valintoja. Esitteessä tarjotaan tietoa välipalan sisällöstä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä vinkkejä helpoista välipalaresepteistä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella välipalojen laadulla on myönteinen vaikutus työkykyyn ja jaksamiseen. Välipaloihin ja ruokailutottumuksiin vaikuttavat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutustaso, työaika ja työpaikan ruokailumahdollisuudet. Suomalaisten aikuisten ruokailutottumukset ovat valitettavasti menossa huonompaan suuntaan. Esimerkiksi hedelmiä ja marjoja syödään edelleen liian vähän, vaikka uusien ravitsemussuositusten mukaan niiden, kasvisten ja marjojen päivittäinen saantisuositus on 500–800 grammaa.
Koulutettujen ruokatottumukset ovat pääsääntöisesti terveellisempiä kuin vähemmän koulutettujen. Korkeammin koulutetut hyödyntävät tutkimusten mukaan enemmän työpaikkaruokaloita, joissa on usein terveellisemmät ja monipuolisemmat ruokavaihtoehdot kuin työntekijöillä, jotka syövät omia eväitä.
Oikeanlaisten välipalojen syönti auttaa jaksamaan töissä paremmin lisäten myös työn tehoa. Usein epäterveelliset elintavat sekä lihavuus kasaantuvat samoille henkilöille ja näkyvät myös työkyvyn heikkenemisenä. Työntekijöiden ravitsemukseen ja ravitsemusohjaukseen kannattaa siis panostaa.