Generatiivinen tekoäly ja luovuus
Leino, Rita (2025)
Leino, Rita
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237292
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee generatiivista tekoälyä ja luovuutta. Työn tavoitteena on analysoida, voiko tekoäly olla luova sekä tarkastella ihmisen ja tekoälyn välistä yhteistyötä. Kirjallisuuskatsauksen avulla perehdytään luovuuteen, generatiivisen tekoälyn perusteisiin ja kehitykseen, sekä ihmisen ja tekoälyn väliseen yhteistyöhön. Työn toiminnallisessa osuudessa toteutettiin asiantuntijahaastattelu, jossa haastateltiin taiteilijaa, joka käyttää tekoälyä omassa luovassa työssään.
Tulokset osoittavat, ettei tekoälyä voi kutsua luovaksi. Suositeltavaa olisi määritellä tekoälyn luovuudelle oma käsite. Tekoäly tuottaa tuotoksia, jotka ovat tarpeeksi monimutkaisia vaikuttaakseen uusilta. Sen luovuus perustuu algoritmeihin ja konelaskentaan, eikä inhimilliseen kokemukseen tai motivaatioon, jotka ovat olennainen osa inhimillistä luovuutta.
Aineiston perusteella tekoälyn eettisyyden varmistamiseksi tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Eurooppaan olisi tärkeää saada oma kielimalli, joka voisi toimia eettisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin yhdysvaltalaiset kielimallit. Tekoälyn käyttöön tulisi lisätä enemmän harkintaa, mikä näyttää tällä hetkellä jäävän suurilta osin yksilöille. Analyysin perusteella tekoäly on työkalu, joka voi täydentää ihmisen luovaa prosessia. Sen avulla ihminen voi kokeilla uusia ilmaisun muotoja, joihin ei olisi muuten aikaa. Inhimillinen panos ja arviointikyky pysyvät kuitenkin välttämättöminä luovassa prosessissa. This thesis examines generative artificial intelligence and creativity. The study aims to analyze whether AI can be considered creative and explores the collaboration between humans and AI. Through literature review, the thesis explores the foundations of creativity, the basics and the development of generative AI, and human-AI collaboration. The practical section includes an expert interview with an artist who utilizes AI in their creative work.
The results indicate that AI cannot be considered truly creative. It would be advisable to establish a separate concept for the creative capabilities of AI. While AI can produce outputs complex enough to appear novel, its "creativity" is based on algorithms and computational processes rather than human experience or motivation, which are essential components of human creativity.
The findings suggest that ensuring ethical use of AI requires greater transparency. Europe would benefit from developing its own language model that could operate more ethically and sustainably than the current American language models. More careful consideration needs to be applied to use of AI as the responsibility currently falls largely on individuals. The analysis concludes that AI serves as a tool that can complement human creative processes, enabling experimentation with new forms of expression that might otherwise be time prohibitive. However, human input and critical evaluation remain indispensable in creative work.
Tulokset osoittavat, ettei tekoälyä voi kutsua luovaksi. Suositeltavaa olisi määritellä tekoälyn luovuudelle oma käsite. Tekoäly tuottaa tuotoksia, jotka ovat tarpeeksi monimutkaisia vaikuttaakseen uusilta. Sen luovuus perustuu algoritmeihin ja konelaskentaan, eikä inhimilliseen kokemukseen tai motivaatioon, jotka ovat olennainen osa inhimillistä luovuutta.
Aineiston perusteella tekoälyn eettisyyden varmistamiseksi tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Eurooppaan olisi tärkeää saada oma kielimalli, joka voisi toimia eettisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin yhdysvaltalaiset kielimallit. Tekoälyn käyttöön tulisi lisätä enemmän harkintaa, mikä näyttää tällä hetkellä jäävän suurilta osin yksilöille. Analyysin perusteella tekoäly on työkalu, joka voi täydentää ihmisen luovaa prosessia. Sen avulla ihminen voi kokeilla uusia ilmaisun muotoja, joihin ei olisi muuten aikaa. Inhimillinen panos ja arviointikyky pysyvät kuitenkin välttämättöminä luovassa prosessissa.
The results indicate that AI cannot be considered truly creative. It would be advisable to establish a separate concept for the creative capabilities of AI. While AI can produce outputs complex enough to appear novel, its "creativity" is based on algorithms and computational processes rather than human experience or motivation, which are essential components of human creativity.
The findings suggest that ensuring ethical use of AI requires greater transparency. Europe would benefit from developing its own language model that could operate more ethically and sustainably than the current American language models. More careful consideration needs to be applied to use of AI as the responsibility currently falls largely on individuals. The analysis concludes that AI serves as a tool that can complement human creative processes, enabling experimentation with new forms of expression that might otherwise be time prohibitive. However, human input and critical evaluation remain indispensable in creative work.