Maksuhäiriömerkinnän vaikutus vakuudellisen lainan saantiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka maksuhäiriömerkintä vaikuttaa vakuudellisen lainan saamiseen. Erityisesti tarkasteltiin, millä edellytyksillä rahoituslaitokset myöntävät lainaa henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi selvitettiin, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa lainan ehtoihin, kuten korkoihin, vakuusvaatimuksiin ja muihin myöntämiskäytäntöihin, sekä arvioitiin, miten rahoituslaitokset käsittelevät tällaisia tilanteita. Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa sekä rahoituslaitosten lainanmyöntöprosessin kehittämiseen että henkilöille, jotka kohtaavat taloudellisia haasteita maksuhäiriöiden vuoksi.

Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia kriteerejä rahoituslaitokset asettavat maksuhäiriömerkinnän omaaville hakijoille ja miten vakuuden arvo vaikuttaa lainan myöntämisen edellytyksiin. Tietoperustassa tarkasteltiin taloudellisia ja lainsäädännöllisiä tekijöitä, kuten luottolaitoslain ja luottotietolain vaikutuksia lainanmyöntämiskäytäntöihin. Tietoperusta perustui aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen, verkkolähteisiin ja voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä verkkokyselyä että haastatteluja, yhdistäen kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Kyselyn ja haastattelujen avulla rahoituslaitosten ja lainanhakijoiden näkökulmista kerätty aineisto tarjosi kattavan pohjan lainanmyöntöprosessin tarkastelulle maksuhäiriömerkinnän omaavien henkilöiden osalta. Tulosten analyysissä vertailtiin rahoituslaitosten käytäntöjä ja lainanhakijoiden kokemuksia.

Tulosten perusteella maksuhäiriömerkintä vaikuttaa erityisesti lainan ehtoihin, mutta se ei yksinään anna kattavaa kuvaa hakijan taloudellisesta tilanteesta. Tämä viittaa siihen, että rahoituslaitoksilla olisi mahdollisuus kehittää joustavampia ja yksilöllisempiä arviointikäytäntöjä, joissa painotetaan hakijan nykyistä maksukykyä. Lisäksi tulokset korostivat tarvetta lainsäädännön joustavoittamiseen sekä tarkempien riskienhallintakäytäntöjen kehittämiseen