POIKKEAVAN KELTAISUUDEN TUNNISTAMINEN VASTASYNTYNEELLÄ
Kettunen, Jarna (2015)
Kettunen, Jarna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503253546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503253546
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia neuvolaterveydenhoitajien toimintatavat ovat, kun he kohtaavat keltaisen vastasyntyneen. Tavoitteena oli selvit-tää miten terveydenhoitajat reagoivat poikkeavaan keltaisuuteen, ja ennen kaikkea mi-ten kauan he seuraavat vastasyntyneen keltaisuutta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko terveystarkastukset ohjeistusten mukaisesti, sillä poikkeavan keltaisuu-den varhainen tunnistaminen mahdollistuu oikea-aikaisilla terveystarkastuksilla. Var-haisen tunnistamisen tarkoituksena on edistää vaikeasti sairaiden lasten terveyden mahdollisuuksia.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 128 neuvolaterveydenhoitajaa eri puolilta Suomea ja vastausprosentti oli 62. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselyllä helmi-huhtikuussa 2014, jonka jälkeen aineisto analysoitiin Webropol-analyysiä hyödyntäen. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus on työelämälähtöinen, ja se on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten- ja nuorten sairaalan, Lastenklinikan kanssa. Työn lopullise-na tavoitteena oli saada aikaan ohjelehtinen neuvolaterveydenhoitajille poikkeavan keltaisuuden tunnistamiseksi. Työn tulokset kuitenkin osoittivat, että tällä hetkellä neuvolaterveydenhoitajilla ei ole käytössä riittävän kattavia ohjeistuksia edes niin kut-sutun vastasyntyneen normaalin keltaisuuden eli fysiologisen keltaisuuden tunnistami-seen, hoitoon ja seurantaan. Tästä syystä on päätetty, että ohjeistus poikkeavan keltai-suuden tunnistamiseksi ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Sen sijaan valtakunnallinen ohjeistus fysiologisen keltaisuuden hoitopolusta on tarpeen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 128 neuvolaterveydenhoitajaa eri puolilta Suomea ja vastausprosentti oli 62. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselyllä helmi-huhtikuussa 2014, jonka jälkeen aineisto analysoitiin Webropol-analyysiä hyödyntäen. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus on työelämälähtöinen, ja se on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten- ja nuorten sairaalan, Lastenklinikan kanssa. Työn lopullise-na tavoitteena oli saada aikaan ohjelehtinen neuvolaterveydenhoitajille poikkeavan keltaisuuden tunnistamiseksi. Työn tulokset kuitenkin osoittivat, että tällä hetkellä neuvolaterveydenhoitajilla ei ole käytössä riittävän kattavia ohjeistuksia edes niin kut-sutun vastasyntyneen normaalin keltaisuuden eli fysiologisen keltaisuuden tunnistami-seen, hoitoon ja seurantaan. Tästä syystä on päätetty, että ohjeistus poikkeavan keltai-suuden tunnistamiseksi ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Sen sijaan valtakunnallinen ohjeistus fysiologisen keltaisuuden hoitopolusta on tarpeen.