Omavalvonta laadun johtamisen tukena : esihenkilöiden näkemyksiä omavalvonnan kehittämisestä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esihenkilöt kokivat omavalvonnan tukevan laadun johtamista ja miten sitä tuli kehittää, jotta se tukee laadun johtamista paremmin. Tavoitteena oli kehittää omavalvontaa esihenkilöiden kehittämisehdotusten avulla siten, että se tukee laadun johtamista. Toimeksiantajana toimi yksityinen sosiaalipalvelualan yritys ja opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tämän organisaation omavalvonnan toimintatapojen kehittämisessä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui aiemman tutkimuksen ohella omavalvonnan, laadun ja johtamisen käsitteiden varaan. Koska omavalvonta perustuu lainsäädäntöön, sitä koskevat lait muodostivat luonnollisen osan tietoperustaa. Omavalvonnan vaikutuksesta johtamiseen ei ollut löydettävissä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja aihetta koskevia kotimaisia tutkimuksia oli tehty vain YAMK- ja pro gradu -tasoisina. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvatuissa tieteellisissä artikkeleissa tutkittiin organisaation ulkopuolelta annettujen ohjeistusten ja velvoitteiden vaikutusta laadun johtamiseen sosiaali- ja terveysalalla.

Tutkimus oli laadullinen ja haastattelutyyppinä käytettiin teemahaastattelua. Yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä kuusi. Haastattelut toteutettiin Teams-sovelluksella hyödyntäen sen tallennus- ja transkriptio-ominaisuuksia. Tutkimusaineisto koostui haastattelutallenteista ja transkriptioista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista selviää, että esihenkilöt arvioivat omavalvonnan nykytilan omavalvonnan vahvuuksien ja puutteiden kokonaisuutena. Esihenkilöt tunnistivat ja nimesivät useita omavalvonnan haasteita ja kehittämiskohteita, jotka liittyivät omavalvontaan toimintana laadun varmistamisessa, omavalvonnan resursseihin sekä omavalvontasuunnitelmiin keinona taata laatua. Esihenkilöt näkivät rooliinsa kuuluvan omavalvonnan johtamisen ja laadun varmistamisen sekä organisaation omavalvonnan tukemisen.

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että omavalvontaa hyödynnettiin laadun johtamisen tukena. Tämä ei kuitenkaan ollut vielä riittävällä tasolla. Omavalvonta tuki päivittäistä työtä ja johtamista osittain ja omavalvontasuunnitelmat muodostivat perustan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiselle. Omavalvonnassa oli kuitenkin useita kehittämiskohteita. Kehittämistarve kohdistui asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuuden lisäämiseen, riskienhallinnan vahvistamiseen sekä omavalvonnan toimintatapojen johdonmukaisuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseen. Omavalvonnan hyödyntämistä laadun johtamisessa tuli kehittää esiin nousseiden kehittämisehdotusten avulla.

Mahdollisia jatkotutkimuskohteita on selvittää, miten muut työntekijät, asiakkaat ja tilaajat kokevat omavalvonnan vaikutuksen toiminnan laatuun sekä millaisia kehittämisehdotuksia heillä on. Toisena mahdollisena jatkotutkimuksen näkökulmana on tutkia, mitä omavalvonnan määrittelemä laadukas toiminta tarkoittaa eri osapuolille, kuten asiakkaille ja työntekijöille.

The purpose of the thesis was to examine how supervisors perceived self-monitoring as supporting quality management and how it needed to be developed to better support quality management. The objective was to improve self-monitoring based on the supervisors’ suggestions, in order to enhance its function in quality management. The commissioner was a private social services company and the results of the thesis will be utilized to improve self-monitoring practices in this organization.

The theoretical framework of the thesis was based on the concepts of self-monitoring, quality and management, supported by previous research. As self-monitoring is based on legislation, the relevant laws formed a natural part of the knowledge base. There were no international research articles available on the impact of self-monitoring on management and only domestic studies on this topic had been conducted at the master’s degree level, either in universities of applied sciences (UAS) or as pro gradu theses at traditional universities. The scientific articles described in the theoretical framework investigated the impact of guidelines and obligations from outside the organization on quality management in the social and health care sector.

The study employed a qualitative approach and used semi-structured interviews. Six individual interviews were conducted via the Teams application, using its recording and transcription functions. The research data consisted of interview recordings and transcripts. The data was analyzed using inductive content analysis.

The findings indicate that the supervisors assessed the current state of self-monitoring comprehensively, identifying both its strengths and weaknesses. They recognized several challenges and development needs related to self-monitoring as an activity to ensure quality, self-monitoring resources and self-monitoring plans as a means to ensure quality. The supervisors viewed their role as leading and ensuring quality in self-monitoring and supporting the organization’s self-monitoring.

The conclusion of the study was that self-monitoring was used to support quality management. However, the implementation was not yet sufficient. Self-monitoring supported daily work and management to some extent and self-monitoring plans formed the base for ensuring quality and customer safety. However, there were several areas in need of improvement in self-monitoring. There was a need to enhance the involvement of customers and employees, to strengthen risk management and to improve the consistency and planning of self-monitoring practices. The suggestions for improvement that emerged were to be used to develop the use of self-monitoring in quality management.

Future research could explore how other employees, customers and commissioners perceive the impact of self-monitoring on the quality of services, as well as their suggestions for improvement. Another potential approach for further research is to examine how different stakeholders—such as clients and employees—understand the concept of quality as defined through self-monitoring.