Osaamisen kehittämisen merkitys opetusorganisaation tulevaisuudelle, Axxell Utbildning Ab

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää keskiasteen ammatillista koulutusta tarjoavan toimeksiantajamme Axxell Utbildning Ab:n varautuminen tulevaisuuden työelämän muutoksiin. Tämä koskee opetusalan henkilöstön osaamisen johtamista, jatkuvaa kehitystä ja oppimista samoin kuin muun osaamisen esille tuomista. Axxell haluaa oppilaitoksena ennakoivasti varautua tulevaisuuden muutoksiin opetusalalla. Työelämän ollessa jatkuvassa turbulenssissa erilaisten muutosten osalta (työvälineet, tekniikka, osaaminen jne.), vaatii tulevaisuuden työelämään varautuminen osaamisen jatkuvaa päivittämistä, tiimityöskentelyyn panostamista ja avoimuutta keskusteluissa organisaatiossa vaaka- ja pystysuuntaisesti.

Tietoperustana opinnäytetyössä käytetään runsasta teoriapohjaista aineistoa, jossa käsitellään yksilön osaamista ja oppimista samoin kuin organisaation samaisia asioita. Osaavaan organisaatioon liittyen tuomme laajasti esiin eri aiheosioita opinnäytetyössämme, jotka näemme vahvasti kiteytyvän oppimiseen ja osaamiseen ja niiden kehittämiseen ja varmistamiseen vastaisuudessakin tulevaisuuden opetusalan töitä ajatellen. Samoin näemme, että merkittävinä asiayhteyksinä opinnäytteen tutkinta-aiheen teoreettiseen perustaan liittyvät myös hiljainen tieto, itsearviointi osaamisidentiteetteineen, henkilöstösuunnittelu, toimintaympäristön analyysi ja organisaatiokulttuuri. Nämä kaikki luovat vahvaa teoreettista pohjaa sille, mitkä tekijät ovat merkittäviä ratkaisun avaimia tulevaisuuden työelämän muutoksiin varautumisessa, jotka koskevat laajalti myös minkä tahansa toimialan organisaatiota.

Tämän opinnäytetyön menetelmälliseksi ratkaisuksi valikoituu laadullinen tutkimusmenetelmä puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelussa käytetään valmiiksi määritettyjä avoimia kysymyksiä ja tämä menetelmä yhdistää strukturoitujen ja avoimien haastattelujen piirteitä. Näin saadaan vertailukelpoista aineistoa syvällisin ja yksityiskohtaisin vastauksin. Toimeksiantajalla ei ole aiempaa vastaavaa tutkimusta, joten teoreettista tietoa ei ole laajasti saatavilla. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin uusia näkökulmia ja ymmärtämään aihetta syvällisesti työntekijän näkökulmasta organisaation tarpeet huomioiden.

Haastatteluista ja teoriapohjaan perustuen muodostuneet keskeisemmät tulokset, arvioinnit, johtopäätökset ja kehittämisen ehdotukset halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi esiin pyrkien tuomaan tutkimustehtävään vastauksia tai ehdotelmia ratkaisuiksi. Tiivistettynä voidaan todeta, että kehityskeskustelut ovat tärkeä työkalu organisaation osaamisen kartoittamisessa ja kehittämisessä. Suositteluna on niiden määrän lisääminen dokumentoiden ja seurannan tehostaminen aikataulutettuna, mikä lisää luottamusta. Nämä toiminnot koskevat sekä yksilö- että ryhmäkehityskeskusteluja. Itsearviointityökalu apukeinona auttaisi työntekijöitä tunnistamaan piileviä osaamisiaan ja myös kehittämistarpeitaan. Tällaisena voisi toimia niin kutsuttu ”Ammatillisen osaamisen käsi”, tuoden näkyväksi osaamisen eri alueet. Tämänlaisen lisätyökalun lisääminen vaatii vuorostaan esihenkilöltä enemmän resursseja, mihin työnantajan tulisi tarjota riittävät keinot. Fyysinen läsnäolo työpaikalla edistää oma-aloitteellisia keskusteluja ja tiedon jakamista lisäten yhteisöllisyyttä ja psykologista luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä työntekijät halukkaammin jakavat tietoa ja oppivat toisiltaan, jolloin osaamisen kehittäminen lisääntyy.