Perhetyön täydennyskoulutuksen arviointitutkimus

Abstract

Tutkimuksemme arvioi perhetyön täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta osallistujien ammatillisen kasvun näkökulmasta. Perhetyön täydennyskoulutuksen toteutti CENTRIA ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 perhetyöntekijää eri sektoreilta.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivista ja kvantitatiivista. Tutkimusaineisto kerättiin neljän koulutuspäiviän yhteydessä standardoiduilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeet oli suunniteltu erikseen jokaiselle koulutuspäivälle ja ne sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineistoon sisältyy myös kouluttajien teemahaastattelu.

Tutkimustuloksista ilmeni, etti koulutuksella oli vaikutusta osallistujien ammatilliseen kasvuun. Koulutus vaikutti osallistujien tiedon lisääntymiseen, oman työn kehittämiseen, asenteisiin ja motivaatioon sekä ammattitaitoon. Koulutukseen sisältyvät kehittämistehtävät mahdollistivat uusien toimintatapojen soveltamisen työelamaan ja vahvistivat myös osallistujien vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja.

Kouluttajien kehittämisehdotuksia oli koulutuksen eriyttäminen vaatimustason mukaan, mentorointi tai konsultoiva koulutus sekä ulkopuolisten luennoitsijoiden lisääminen. Tulevaisuuden koulutusmenetelmäntä kouluttajat näkivät pienryhmätoiminnan.

We studied how the supplementary training of family wokers affects their professional development. ln our study there were 40 family workers who participated in a supplementary training course arranged by CENTRIA and CENTRAL OSTROBOTNIA POLYTECHNIC, Ylivieska unit.

Our study is based on standardised questionnaires gathered from the participants during four separate training days and a thematic interview of the trainers performed during the course. The questionnaires, which consisted both of multiplechoice questions and open questions, were individually designed for various days. We analysed the material both by qualitative and quantitative methods, The SPSS programme was used for the quantitative analysis.

As a result we found that the supplementary training affected the professional development of the participants in the following ways. The training increased their knowledge. lt had also an influence on how they develop their own work. ln addition, the training affected their attitudes, motivation and professional skills.

The development tasks included in the training cource enabled the application of new operating procedures in the work. The tasks also enhanced the participants' skills in interaction and group working.

During the thematic interview, the following ideas were proposed by the trainers for the development of the supplementary training course: the dffierentiation of the course according to the educational level of the participants, mentoring, consultative training and increasing the number of visiting lecturers. As a new educational method to be applied in the course, the trainers proposed working in smallgroups.