Psykologisen turvallisuuden tila ja johtamisen keinot
Karlsson, Nea (2025)
Karlsson, Nea
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028723
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää työhyvinvointia ja luoda pohjaa turvalliselle työilmapiirille. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat psykologisen turvallisuuden keskeiset tekijät ja millä keinoin sitä voidaan johtaa työyhteisössä. Tutkimuksen kohdeorganisaationa toimi Kymenlaakson hyvinvointialueen työhyvinvointitiimi. Tarkoituksena oli, että kohdeorganisaatio pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia lisäämällä tietoisuutta psykologisesta turvallisuudesta ja psykologisen turvallisuuden johtamisen käytännöistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla tarkasteltiin aiempaa kotimaista sekä kansainvälistä tutkimustietoa aiheesta. Tiedonhaku toteutettiin viidestä eri tietokannasta, jotka olivat: EBSCO Cinahl, Medic, Terveysportti, Julkari.fi sekä Finna.fi. Tutkimusaineistoksi muodostui 25 tutkimusartikkelia. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltaen Hennerin & Grönroosin arviointikriteeristöjä ja sisällönanalyysina käytettiin teemoittelua.
Tuloksissa nousi esiin useita psykologista turvallisuutta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä, jotka liittyvät muun muassa vuorovaikutuskulttuuriin, johtamiskäytäntöihin, yhteisöllisyyteen sekä organisaatiokulttuuriin. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää esihenkilöltä tunnetaitoja, avoimuutta ja työntekijöiden osallisuuden tukemista. Johtamisella on keskeinen rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentumisessa.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa työelämälle ajankohtaista ja konkreettista tietoa siitä, millaisin keinoin psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa. Tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja siihen, miten esihenkilöt ja organisaatiot voivat edistää psykologista turvallisuutta arjessa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla tarkasteltiin aiempaa kotimaista sekä kansainvälistä tutkimustietoa aiheesta. Tiedonhaku toteutettiin viidestä eri tietokannasta, jotka olivat: EBSCO Cinahl, Medic, Terveysportti, Julkari.fi sekä Finna.fi. Tutkimusaineistoksi muodostui 25 tutkimusartikkelia. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltaen Hennerin & Grönroosin arviointikriteeristöjä ja sisällönanalyysina käytettiin teemoittelua.
Tuloksissa nousi esiin useita psykologista turvallisuutta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä, jotka liittyvät muun muassa vuorovaikutuskulttuuriin, johtamiskäytäntöihin, yhteisöllisyyteen sekä organisaatiokulttuuriin. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää esihenkilöltä tunnetaitoja, avoimuutta ja työntekijöiden osallisuuden tukemista. Johtamisella on keskeinen rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentumisessa.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa työelämälle ajankohtaista ja konkreettista tietoa siitä, millaisin keinoin psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa. Tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja siihen, miten esihenkilöt ja organisaatiot voivat edistää psykologista turvallisuutta arjessa.