Hiusalan opintojen orientaatiomalli: vahvemmin kiinni opiskeluun

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää hiusalalla opintonsa aloittavien orientaatiota Stadin ammattiopistossa Helsingissä. Orientaation tavoitteena on tukea opintojen aloittamista uudessa opiskeluympäristössä ja perehdyttää opiskelijat alan opintoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella selkeä orientaatiomalli, joka tukee opiskelijoiden opintojen aloitusta ja kiinnittymistä opintoihin. Kehittämistyönä toteutettiin myös orientaatiota tukeva verkkosivusto, jonka avulla opiskelija voi tutustua orientaation sisältöihin tai kerrata niitä itsenäisesti.

Tietoperustassa tarkastellaan opintojen aloittamista toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, ja esiin tuodaan niin opintoihin kiinnittymisen kuin opintoihin hakeutumisen, siirtymävaiheen ja henkilökohtaistamisen näkökulmat. Kiinnittymisen edistäviä tekijöitä ovat hyvinvoinnin tukeminen, ryhmäytyminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja osallisuus, motivaatio sekä oppiminen ja ohjaus.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmätutkimusta. Aineisto kerättiin kahden kyselyn, haastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Orientaation kehittäminen aloitettiin opettajille suunnatulla kyselyllä, joka sisälsi sekä laadullisia että määrällisiä kysymyksiä. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn tulosten pohjalta suunniteltiin orientaatiomalli ja siihen liittyvä verkkosivusto. Mallia ja verkkosivustoa arvioitiin ja kehitettiin edelleen teemahaastatteluiden avulla. Verkkosivuston kehittämisessä hyödynnettiin myös opiskelijoiden työskentelyn havainnointia sekä kyselyn tuloksia.

Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena syntyi hiusalan opiskelijoille suunniteltu yhtenäinen orientaatiomalli sekä sitä tukeva verkkosivusto. Mallissa orientaatio jaetaan kolmeen vaiheeseen: esiorientaatioon, orientaatioon ja jälkiorientaatioon. Tällä rakenteella pyritään huomioimaan opiskelijoiden tarvitsema perehtymisaika uuteen opiskeluympäristöön sekä aika, jota tarvitaan ammatilliseen kasvuun, opiskelutaitojen kehittymiseen ja ryhmäytymiseen. Tulokset korostavat selkeän rakenteen, toiminnallisten ja vuorovaikutteisten menetelmien sekä kannustavan ja turvallisen ilmapiirin merkitystä opintojen alussa. Orientaatiota tukeva verkkosivusto mahdollistaa tärkeiden sisältöjen kertaamisen ja vahvistaa opiskelijan itseohjautuvuutta.

Opinnäytetyössä käytetty tutkimusaineisto, kuten kysely ja haastattelu, antoi arvokasta tietoa, mutta painottui pääasiassa opettajien näkökulmaan, mikä rajaa tarkastelua. Opiskelijan näkökulmaa käsiteltiin osittain aiempien tutkimusten kautta, mutta jatkossa olisi tärkeää tutkia opiskelijoiden kokemuksia orientaation eri osa-alueista. Lisäksi tulisi tarkastella jälkiorientaation toteutumista sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmista. Esiorientaation hyödyllisyyttä ja opiskelijoiden verkkosivuston käyttöä olisi myös syytä selvittää tarkemmin.