Elektrolyyttitornien lautashajottimien korvaaminen suuttimilla
Sarjanoja, Maarit (2007)
Sarjanoja, Maarit
2007
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069366
Tiivistelmä
Boliden Kokkola Oy:n elektrolyysiosastolla käytetään elektrolyyttiliuoksen jäähdyttämiseen lautashajottimilla varusteltuja jäähdytystorneja. Lautashajottimet pisaroivat liuoksen tornin yläosassa, ja tornin alaosasta puhalletaan ilmaa liuospisaroita vastaan. Suuttimilla saataisiin aikaan lautashajottimia pienempiä pisaroita, jolloin aineen- ja lämmönsiirtopinta-ala, ja näin jäähdytydteho, kasvaisi. Työn tarkoituksena oli selvittää suuttimien toimivuutta jäähdytystornissa.
Ensimmäisen liuospiirin ensimmäisen tornin 32 lautashajotinta korvattiin 12 aksiaalisella täyskartiosuuttimella. Suuttimien sisällä oli x:n mallinen virtauksenohjain. Tornille tehtiin myös oma syottölinja, johon liuosta syötti yksi kuumaliuospumpuista.
Koeajan jäähdytystornin puhaltimen kierrosnopeutta, pumpun tehoa, painetta suuttimilla sekä liuoksen syöttö- ja lähtölämpötilaa tarkkailtiin ja säädettiin valvomosta. Koeaikana tutkittiin maksimiliuosvirtausta säätämälla pumpun kierroksia sekä lukemalla saadut liuosvirtaukset valvomosta. Ilmavirtausta tornin läpi tutkittiin muuttamalla puhaltimen kierrosnopeuksia ja mittaamalla anemometrillä ilmavirtauksen nopeuksia tornin yläosasta ja puhaltimen suuaukolta. Jäähdytystehoa tutkittiin asettamalla puhallin täydelle teholle ja mittaamalla ilmavirran nopeuksia, kosteutta ja lämpötilaa eri liuosvirtauksilla. Jäähdytysteho määritettiin myös liuosvirtauksen lämpötilaerojen perusteella sekä määritettiin haihtuma kerättyjen tietojen perusteella.
Jäähdytystorni oli koekäytössä 20.2.-2.4.2007. Ajot jouduttiin lopettamaan, sillä syöttölinjasto kärsi pahoin syöpymisestä, mikä luultavasti johtui sähkökemiallisesta korroosiosta. Myös suuri kuumaliuospumppu kärsi pienista ajoista.
Aksiaaliset täyskartiosuuttimet eivät soveltuneet kokeiden perusteella elektrolyyttitorneihin, sillä paine suuttimilla nousi liian suureksi, eikä suuttimien läpi saatu menemaan tarpeeksi liuosta. Näin koetornin jäähdytysteho jäi pienemmaksi kuin normaalikäytössa olleiden tornien. Suuttimet myös tukkeutuivat herkästi.
Torneille voisi suositella tangentiaalisten onttokartiosuuttimien kokeilua, sillä niissä ei ole tukkeutumista aiheuttavaa virtauksenohjainta. Onttokartiosuuttimilla myös saadaan aikaiseksi pienempiä pisaroita kuin täyskartiosuuttimilla.
Ensimmäisen liuospiirin ensimmäisen tornin 32 lautashajotinta korvattiin 12 aksiaalisella täyskartiosuuttimella. Suuttimien sisällä oli x:n mallinen virtauksenohjain. Tornille tehtiin myös oma syottölinja, johon liuosta syötti yksi kuumaliuospumpuista.
Koeajan jäähdytystornin puhaltimen kierrosnopeutta, pumpun tehoa, painetta suuttimilla sekä liuoksen syöttö- ja lähtölämpötilaa tarkkailtiin ja säädettiin valvomosta. Koeaikana tutkittiin maksimiliuosvirtausta säätämälla pumpun kierroksia sekä lukemalla saadut liuosvirtaukset valvomosta. Ilmavirtausta tornin läpi tutkittiin muuttamalla puhaltimen kierrosnopeuksia ja mittaamalla anemometrillä ilmavirtauksen nopeuksia tornin yläosasta ja puhaltimen suuaukolta. Jäähdytystehoa tutkittiin asettamalla puhallin täydelle teholle ja mittaamalla ilmavirran nopeuksia, kosteutta ja lämpötilaa eri liuosvirtauksilla. Jäähdytysteho määritettiin myös liuosvirtauksen lämpötilaerojen perusteella sekä määritettiin haihtuma kerättyjen tietojen perusteella.
Jäähdytystorni oli koekäytössä 20.2.-2.4.2007. Ajot jouduttiin lopettamaan, sillä syöttölinjasto kärsi pahoin syöpymisestä, mikä luultavasti johtui sähkökemiallisesta korroosiosta. Myös suuri kuumaliuospumppu kärsi pienista ajoista.
Aksiaaliset täyskartiosuuttimet eivät soveltuneet kokeiden perusteella elektrolyyttitorneihin, sillä paine suuttimilla nousi liian suureksi, eikä suuttimien läpi saatu menemaan tarpeeksi liuosta. Näin koetornin jäähdytysteho jäi pienemmaksi kuin normaalikäytössa olleiden tornien. Suuttimet myös tukkeutuivat herkästi.
Torneille voisi suositella tangentiaalisten onttokartiosuuttimien kokeilua, sillä niissä ei ole tukkeutumista aiheuttavaa virtauksenohjainta. Onttokartiosuuttimilla myös saadaan aikaiseksi pienempiä pisaroita kuin täyskartiosuuttimilla.