Vastustetun hengitysharjoittelun vaikutus kestävyysurheilijoiden suorituskykyyn ja hengityselimistön toimintaan
Wilén, Wilma (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059101
Tiivistelmä
Hengityselimistön toiminta on olennainen osa kestävyysurheilijoiden suorituskykyä. Tutkimukset ovat osoittaneet hengityslihasten väsymisen heikentävän urheilusuoritusta. Vastustettu hengitysharjoittelu (RMT) on viime vuosina alettu näkemään potentiaalisena keinona parantaa hengityselimistön toimintaa sekä urheilijoiden suorituskykyä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää vastustetun hengitysharjoittelun vaikutuksia kestävyysurheilijoiden hengityselimistön toimintaan sekä suorituskykyyn. Opinnäytetyö toteutettiin WellO2 Oy:n toimeksiannosta, liittyen heidän tarpeeseensa saada uutta tutkittua tietoa hengitysharjoittelun vaikutuksista. Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto koostui vuosina 2017–2024 julkaistuista alkuperäistutkimuksista. Kirjallisuuskatsaukseen kerättiin tietoa vuoden 2025 alussa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli hengityselimistön toimintaa, kestävyysurheilua, vastustettua hengitysharjoittelua sekä hengityselimistön toiminnan ja suorituskyvyn välistä yhteyttä. Viitekehyksessä esitellään hengityselimistön anatomiaa sekä sen toiminnan muutoksia urheilusuorituksen aikana. Viitekehyksessä esitellään myös lyhyesti erilaisia hengitystä vastustavia laitteita. Tietoperusta on luotu ajankohtaisen tiedon pohjalta.
Tutkimustulokset osoittavat sisäänhengitysharjoittelun (IMT) voivan lisätä hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä sekä parantaa urheilijan suorituskykyä erityisesti säännöllisen, riittävän intensiteetin harjoittelulla. Vaikutukset hengityselimistön toimintaan ovat melko yhtenäisiä tutkimusten välillä, mutta hengitysharjoittelun vaikutuksissa urheilijoiden suorituskykyyn havaittiin ristiriitaisuuksia. Lupaavaa näyttöä tutkimustulosten perusteella voidaan jo havaita, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää laadukkaasti toteutettuja, pitkäkestoisia tutkimuksia, jotta IMT:n roolia kestävyysurheilijoiden lajiharjoittelun rinnalla voidaan tarkemmin arvioida.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää vastustetun hengitysharjoittelun vaikutuksia kestävyysurheilijoiden hengityselimistön toimintaan sekä suorituskykyyn. Opinnäytetyö toteutettiin WellO2 Oy:n toimeksiannosta, liittyen heidän tarpeeseensa saada uutta tutkittua tietoa hengitysharjoittelun vaikutuksista. Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto koostui vuosina 2017–2024 julkaistuista alkuperäistutkimuksista. Kirjallisuuskatsaukseen kerättiin tietoa vuoden 2025 alussa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli hengityselimistön toimintaa, kestävyysurheilua, vastustettua hengitysharjoittelua sekä hengityselimistön toiminnan ja suorituskyvyn välistä yhteyttä. Viitekehyksessä esitellään hengityselimistön anatomiaa sekä sen toiminnan muutoksia urheilusuorituksen aikana. Viitekehyksessä esitellään myös lyhyesti erilaisia hengitystä vastustavia laitteita. Tietoperusta on luotu ajankohtaisen tiedon pohjalta.
Tutkimustulokset osoittavat sisäänhengitysharjoittelun (IMT) voivan lisätä hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä sekä parantaa urheilijan suorituskykyä erityisesti säännöllisen, riittävän intensiteetin harjoittelulla. Vaikutukset hengityselimistön toimintaan ovat melko yhtenäisiä tutkimusten välillä, mutta hengitysharjoittelun vaikutuksissa urheilijoiden suorituskykyyn havaittiin ristiriitaisuuksia. Lupaavaa näyttöä tutkimustulosten perusteella voidaan jo havaita, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää laadukkaasti toteutettuja, pitkäkestoisia tutkimuksia, jotta IMT:n roolia kestävyysurheilijoiden lajiharjoittelun rinnalla voidaan tarkemmin arvioida.