Aina saa hävetä ja kärsiä : vaatteen ja häpeäkulttuurin suhde nykypäivän Suomessa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten häpeäkulttuuri ilmenee suomalaisessa pukeutumisessa ja vaatesuunnittelijan työn prosessissa. Kulttuurillisen häpeän suhde vaatetukseen ja näiden keskinäisen dynamiikan ymmärtäminen laajentaa käsitystä pukeutumisen tavoista ja siihen liittyvistä säännöistä sekä tukee kotimaisen suunnittelun kehityskulkua eteenpäin. Tutkimus rajattiin käsittelemään naisten juhlapukeutumista 2020-luvulla.

Tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysin, haastattelun ja havainnoinnin keinoin. Sitä varten haastateltiin kolmea suomalaista vaatesuunnittelijaa ja haastattelujen lisäksi havainnoitiin ihmisten pukeutumista Unelmahäättv-sarjassa sekä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton tv-lähetyksissä. Osana opinnäytetyötä suunniteltiin mallisto, jossa ilmennetään tutkimustuloksia sekä keinoja rikkoa häpeäkulttuuria.

Tutkimus osoittaa, että suomalainen häpeäkulttuuri ilmenee huomattavimmin joukosta erottumisen pelkona, joka näkyy perinteisiin sukupuolirooleihin taipuvana, neutraaleja ja tummia värejä suosivana sekä yleisesti peittävänä ja konservatiivisena pukeutumisena. Tuloksista voi siis päätellä, että häpeäkulttuuri vaikuttaa suomalaisessa juhlapukeutumisessa todella näkyvästi. Toinen tutkimustulos näyttää, että häpeän vaikutus vaatesuunnittelijoiden asiakastyöhön oli turvallisen tilan periaatteiden noudattaminen ja sensitiivinen asenne asiakkaan epävarmuuksien suhteen, mutta myös haitallisten yhteiskunnallisten normien tietoinen purku työssä.

The thesis examined how shame culture appears in Finnish dressing and in the work process of a designer. The relationship of cultural shame to clothing and understanding their dynamics to one another widens the perspective on the habits and rules of dressing up and supports the progression of domestic design. The study was limited to women’s celebratory dressing in the 2020’s.

The research was executed through document analysis, interviewing and observation. Three Finnish fashion designers were interviewed for the study. In addition to the interviews the clothing of regular people was observed by watching the Finnish television series Unelmahäät (Dream wedding) and the televised, yearly independence day reception of the president of Finland. A collection implementing both the findings of the reserach and ways to disturb shame culture was designed as a part of the thesis.

The research shows that Finnish shame culture most notably arises as a fear of standing out, something which in clothing comes up as dark and neutral colour choices, as well as non-revealing and conservative clothing that bends to the traditional gender roles. It can be concluded from the findings that shame culture is a very apparent influence in Finnish celebratory dressing. Another finding from the research shows that providing a safe space and a sensitive attitude towards the client’s insecurities was a reaction to shame culture from the designers, but at the same time all actively deconstructed harmful societal norms in their work.