Riittävästä erinomaiseen : työntekijöiden kokemukset omaohjaajuudesta ja ohjeistusten merkityksestä eräässä lastensuojelulaitoksessa Uudellamaalla
Vehkakoski, Veera (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069234
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia omaohjaajuuden toteutumisesta eräässä Uudellamaalla sijaitsevassa lastensuojelulaitoksessa. Saadun tiedon pohjalta kehitettiin omaohjaajaohjeistuksia vastaamaan työn tarpeita. Aihe opinnäytetyöstä tuli kyseisen Uudellamaalla sijaitsevan lastensuojelulaitoksen esihenkilöiltä. Kehittämistehtävänä päivitettiin ja uudistettiin kyseisen lastensuojelulaitoksen omaohjaajaohjeistuksia yhteiskehittämisen menetelmin.
Tietoperustassa käsiteltiin lastensuojelua ja omaohjaajuutta. Omaohjaajuuteen tutustuttiin sen tehtävien, mutta myös työntekijän osaamisvaatimusten kautta. Lisäksi tutustuttiin työhyvinvointiin. Aineiston keräämisessä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin teemahaastattelua. Teemahaastatteluilla selvitettiin omaohjaajien kokemuksia työn toteutumisesta sekä työhön saadun tuen riittävyydestä. Aineiston perusteella kehitettiin omaohjaajaohjeistuksia vastaamaan työn tarpeita. Kehittäminen toteutettiin työryhmässä yhteiskehittämisen keinoin.
Aineistosta ilmeni, että työntekijät kokivat omaohjaajuuden toteutuvan pääasiassa hyvin. Omaohjaajuus koettiin tärkeäksi tehtäväksi. Omaohjaajuuden toteuttaminen tasapuolisesti kaikille lapsille nähtiin haasteena. Tähän löydettiin selitys työn suhdeperustaisuudesta. Omaohjaajat kokivat saavansa riittävästi tukea työhönsä. Lisäkoulutus nähtiin positiivisena asiana. Kehittämistehtävässä omaohjaajuuden ohjeistuksia kehitettiin ja selkiytettiin vastaamaan työn tarpeita.
Kehittämistehtävän lopputuloksena saatiin aiempaa paremmin työn vaatimuksiin vastaava omaohjaajaohjeistus. Ohjeistuksella pyrittiin vastaamaan myös omaohjaajuuden tasapuolisen toteuttamisen haasteeseen. Tulevia kehittämisehdotuksia havaittiin laajemman omaohjaajan työkirjan kehittämisessä. Myös omaohjaajien työparityöskentelyn kehittäminen rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle erillisenä kehittämisehdotuksena.
Tietoperustassa käsiteltiin lastensuojelua ja omaohjaajuutta. Omaohjaajuuteen tutustuttiin sen tehtävien, mutta myös työntekijän osaamisvaatimusten kautta. Lisäksi tutustuttiin työhyvinvointiin. Aineiston keräämisessä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin teemahaastattelua. Teemahaastatteluilla selvitettiin omaohjaajien kokemuksia työn toteutumisesta sekä työhön saadun tuen riittävyydestä. Aineiston perusteella kehitettiin omaohjaajaohjeistuksia vastaamaan työn tarpeita. Kehittäminen toteutettiin työryhmässä yhteiskehittämisen keinoin.
Aineistosta ilmeni, että työntekijät kokivat omaohjaajuuden toteutuvan pääasiassa hyvin. Omaohjaajuus koettiin tärkeäksi tehtäväksi. Omaohjaajuuden toteuttaminen tasapuolisesti kaikille lapsille nähtiin haasteena. Tähän löydettiin selitys työn suhdeperustaisuudesta. Omaohjaajat kokivat saavansa riittävästi tukea työhönsä. Lisäkoulutus nähtiin positiivisena asiana. Kehittämistehtävässä omaohjaajuuden ohjeistuksia kehitettiin ja selkiytettiin vastaamaan työn tarpeita.
Kehittämistehtävän lopputuloksena saatiin aiempaa paremmin työn vaatimuksiin vastaava omaohjaajaohjeistus. Ohjeistuksella pyrittiin vastaamaan myös omaohjaajuuden tasapuolisen toteuttamisen haasteeseen. Tulevia kehittämisehdotuksia havaittiin laajemman omaohjaajan työkirjan kehittämisessä. Myös omaohjaajien työparityöskentelyn kehittäminen rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle erillisenä kehittämisehdotuksena.