Henkilökunnan kokemuksia chatin käyttöönotosta perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnissa
Samppala, Susanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069273
Tiivistelmä
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveysalan uudistamista. Chat-palveluiden tavoitteena on tehostaa hoidon tarpeen arviointia sekä parantaa asiakaskokemusta. Tämä tutkimus tarkastelee asiantuntijoiden kokemuksia chat-palvelun käytöstä työvälineenä perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnissa. Tutkimuksessa selvitet-tiin palvelun käytettävyyttä, toimivuutta ja soveltuvuutta alkuvaiheen kokemusten perusteella.
Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat olivat sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, jotka olivat osallistu-neet chatin pilotointiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla.
Tulokset osoittavat, että chat-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen yhteydenottoväylän erityisesti nuorille ja työikäisille asiakkaille. Chat-palvelun kasvoton viestintä vaikutti asiakas-vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon sekä edellytti vahvaa ammatillista osaamista ja tukityökaluja. Chat-palvelu on muuttanut työnkuvaa, vähentäen perinteistä puhelintyötä ja lisäten monikanavaista viestintää. Kokonaisuudessaan chat-palvelun käyttöönotto tukee terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta sen onnistunut hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa koulutusta, teknistä tukea ja selkeää suunnitelmaa.
Tulosten perusteella esitettiin kehitysehdotuksia chat-palvelun laajentamiseen ja sujuvan käyttöönoton tukemiseen.
Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat olivat sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, jotka olivat osallistu-neet chatin pilotointiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla.
Tulokset osoittavat, että chat-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen yhteydenottoväylän erityisesti nuorille ja työikäisille asiakkaille. Chat-palvelun kasvoton viestintä vaikutti asiakas-vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon sekä edellytti vahvaa ammatillista osaamista ja tukityökaluja. Chat-palvelu on muuttanut työnkuvaa, vähentäen perinteistä puhelintyötä ja lisäten monikanavaista viestintää. Kokonaisuudessaan chat-palvelun käyttöönotto tukee terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta sen onnistunut hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa koulutusta, teknistä tukea ja selkeää suunnitelmaa.
Tulosten perusteella esitettiin kehitysehdotuksia chat-palvelun laajentamiseen ja sujuvan käyttöönoton tukemiseen.