Turkkilaisen matonkudonnan ja 90-luvun New Yorkin graffitikulttuurin symboliikan ilmentäminen nykyaikaisessa muotisuunnittelussa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin sitä, miten kahta toisistaan täysin poikkeavaa kulttuuria ja niissä piileviä visuaalisia viestejä, värejä ja symboleja sekä tarinoita voitaisiin uudelleen tulkita muotisuunnittelun keinoin, niin että kulttuurien ominaispiirteet säilyisivät. Taustatutkimus käsitteli turkkilaisia mattoja sekä 90-luvun graffitikulttuuria New Yorkissa. Tutkimus pohjautui kulttuureiden käsityöperinteisiin, symboliikkaan, visuaalisiin viesteihin, perintöön sekä yhteisöihin. Tutkimus perehtyi syvemmin mattojen symboliikan motiiveihin sekä graffitiyhteisön merkitykseen sekä perinteiseen turkkilaiseen vaatetukseen. Tiedonhankinnan menetelminä käytettiin aihekirjallisuutta, kuva-analyysia sekä visuaalista tutkimusta.

Taustatutkimuksen merkittävimmät löydökset olivat seuraavat. Turkkilaisten mattojen symboliikka pohjautuu täysin perheen sisäisiin ja henkilökohtaisiin uskomuksiin. Matoissa käytetyt symbolit ovat toimineet tarinankerrontana sekä osana kulttuurillista perimää yhteisöjen sisällä, mitä on jaettu sukupolvilta toisille. Graffitiliike on ollut tärkeä ääni niille, jotka ovat halunneet tulla kuulluiksi. Anonyymipohjainen graffititaide on suojannut yhteisöjä ja itse taiteilijoita, mutta mahdollistanut keskustelun ja kannanoton tärkeistä yhteiskunnallisista asioista. Kyseinen kulttuuri, jonka ajateltiin alussa edustavan vandalismia ja ilkivaltaa on ajansaatossa noussut yhdeksi arvostetuksi taiteenlajiksi.

Toiminallinen osuus sisälsi tutkimusta tukevan vaatemalliston suunnittelun ja toteutuksen. Malliston lähtökohtana oli kulttuureiden tarinankerronallisuus, visuaaliset viestit, turkkilainen perinnepukeutuminen, yhteisön kuuluvuus sekä materiaalit. Mallistossa on toteutettu oma graffitisymboli. Toiminnallisessa osuudessa käytettiin seuraavia suunnittelumetodeja: mielikuvataulu (engl. Moodboard), luonnostelu, prototypointi ja tekemällä löytäminen.