Rajoitustoimien käyttö eteläsuomalaisen sairaalan osastoilla-kysely henkilökunnalle
Kidron-Walls, Mikaela; Pippingsköld, Lydia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089978
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään Etelä-Suomessa sijaitsevan sairaalan hoitohenkilökunnan kokemuksia koskien rajoitustoimenpiteiden käyttöä somaattisessa hoitotyössä. Tavoitteena oli tunnistaa henkilökunnan lisäkoulutuksen tarve ja löytää henkilökunnan mielestä paras tapa järjestää lisäkoulutusta heille.
Opinnäytetyö suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta puolistrukturoiduilla kysymyksillä. Kohderyhmänä olivat kaikki välitöntä potilastyötä tekevät hoitohenkilökuntaan kuuluvat työntekijät. Kyselylomakkeen kysymykset kartoittivat henkilökunnan koulutuksen tarvetta, valmiutta käyttää rajoitustoimia hoitotyössä sekä mahdollisen lisäkoulutuksen parasta toteuttamiskeinoa.
Analysointimenetelmänä käytettiin kvalitatiivista aineistonkeruumenetelmää teemoittamalla saadut vastaukset. Myös määrällisessä tutkimuksessa käytettäviä aineiston analyysimenetelmiä käytettiin, kuten ympyrädiagrammia, tutkitun ilmiön yleisyyden havainnollistamiseksi. Tulokset ovat kyseessä olevan sairaalan käytössä, jotta he voivat halutessaan jatkossa kehittää henkilökunnan osaamista, kyselyyn perustuen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kartoitti rajoitustoimenpiteiden käyttöä somaattisessa hoitotyössä, fyysistä rajoittamista ja siinä käytettäviä osastolla yleisimpiä rajoitustoimia. Lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat toimintaa ja organisaation omaa ohjetta avattiin myös tekstissä.
Johtopäätöksenä todettiin, että henkilökunta kokee rajoitustoimet välttämättöminä omassa työssään, ja osaavat tunnistaa niiden käytön tarpeen sekä soveltaa oman organisaationsa ohjetta. Todettiin myös, että lisäkoulutuksen tarvetta on lepositeiden käytön suhteen niiden kaikilla osa-alueilla ja henkilökunta kokee myös tarvetta kertaukselle muiden rajoitustoimien käytössä, vaikka varsinaista lisäkoulutuksen tarvetta ei ole.
Henkilökunta kokee parhaiten oppivansa ja hyötyvänsä koulutuksesta, jos sitä käydään yhdessä keskustellen ja harjoitellen tai vaihtoehtoisesti ulkopuolisen pitämänä koulutuksena. Kertauksen koettiin olevan välttämätöntä säännöllisesti, jotta opit pysyvät muistissa.
Opinnäytetyö suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta puolistrukturoiduilla kysymyksillä. Kohderyhmänä olivat kaikki välitöntä potilastyötä tekevät hoitohenkilökuntaan kuuluvat työntekijät. Kyselylomakkeen kysymykset kartoittivat henkilökunnan koulutuksen tarvetta, valmiutta käyttää rajoitustoimia hoitotyössä sekä mahdollisen lisäkoulutuksen parasta toteuttamiskeinoa.
Analysointimenetelmänä käytettiin kvalitatiivista aineistonkeruumenetelmää teemoittamalla saadut vastaukset. Myös määrällisessä tutkimuksessa käytettäviä aineiston analyysimenetelmiä käytettiin, kuten ympyrädiagrammia, tutkitun ilmiön yleisyyden havainnollistamiseksi. Tulokset ovat kyseessä olevan sairaalan käytössä, jotta he voivat halutessaan jatkossa kehittää henkilökunnan osaamista, kyselyyn perustuen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kartoitti rajoitustoimenpiteiden käyttöä somaattisessa hoitotyössä, fyysistä rajoittamista ja siinä käytettäviä osastolla yleisimpiä rajoitustoimia. Lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat toimintaa ja organisaation omaa ohjetta avattiin myös tekstissä.
Johtopäätöksenä todettiin, että henkilökunta kokee rajoitustoimet välttämättöminä omassa työssään, ja osaavat tunnistaa niiden käytön tarpeen sekä soveltaa oman organisaationsa ohjetta. Todettiin myös, että lisäkoulutuksen tarvetta on lepositeiden käytön suhteen niiden kaikilla osa-alueilla ja henkilökunta kokee myös tarvetta kertaukselle muiden rajoitustoimien käytössä, vaikka varsinaista lisäkoulutuksen tarvetta ei ole.
Henkilökunta kokee parhaiten oppivansa ja hyötyvänsä koulutuksesta, jos sitä käydään yhdessä keskustellen ja harjoitellen tai vaihtoehtoisesti ulkopuolisen pitämänä koulutuksena. Kertauksen koettiin olevan välttämätöntä säännöllisesti, jotta opit pysyvät muistissa.