Kehittämissuunnitelmien vaikutus työntekijäkokemukseen organisaatio X:ssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten henkilöstökyselyn tulosten perusteella tiimeissä laaditut kehittämissuunnitelmat vaikuttavat työntekijäkokemukseen. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, miten kehittämissuunnitelmien toteutus ja seuranta vaikuttavat työntekijäkokemukseen, ja mitkä tekijät rakentavat hyvää työntekijäkokemusta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi optisen alan organisaatio, joka hyödyntää kehittämissuunnitelmia osana työntekijäkokemuksen kehittämistä.

Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu ajankohtaisesta ja luotettavasta lähdekirjallisuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työntekijäkokemuksen muodostumista sekä sen merkitystä työntekijälle ja organisaatiolle. Lisäksi viitekehyksessä käsitellään työntekijäkokemukseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, sekä työntekijöiden osallistamisen merkitystä kokemuksen kannalta. Teoreettisen viitekehyksen toisessa luvussa käsitellään työntekijäkokemuksen kehittämistä ja mittaamista sekä kehittämissuunnitelmiin liittyvää prosessia.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena helmikuussa 2025. Kysely jakautui kahteen pääteemaan: työntekijäkokemuksen osa-alueisiin sekä kehittämissuunnitelmiin. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, ja siihen vastasi 41 työntekijää. Aineiston analyysissä hyödynnettiin tilastollisia jakaumia kuvaamaan tuloksia ja ilmiöiden esiintyvyyttä.

Tutkimuksen tulosten mukaan kehittämissuunnitelmat koetaan pääosin positiivisina, ja työntekijät ovat motivoituneita osallistumaan kehitystyöhön. Työntekijäkokemus näyttäytyy organisaatiossa kokonaisuudessaan myönteisenä. Haasteita ilmeni kuitenkin suunnitelmien konkreettisessa toteutuksessa, seurannassa ja viestinnässä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehittämissuunnitelmien vaikuttavuutta voidaan lisätä selkeillä aikatauluilla, nimetyillä vastuuhenkilöillä sekä aktiivisemmalla viestinnällä. Kehitysehdotuksina esitettiin muun muassa vuosikellon käyttöönottoa sekä tiimipalaverien hyödyntämistä kehitystyön integroimiseksi osaksi arjen työtä.