Kehitysvammaisen palliatiivinen- ja saattohoito - verkkokurssi Skhole Oy:lle
Kaijanniemi, Katri (2025)
Kaijanniemi, Katri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010450
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Skhole Oy:lle verkkokurssi kehitysvammaisten palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Tavoitteena oli parantaa kehitysvammaisten elämän loppuvaiheen hoidon laatua ja kehittää kurssi, jolla hoitoalan ammattilaiset ja opiskelijat voivat saada lisäkoulutusta. Kurssi tuotettiin Skhole Oy:lle, joka tuottaa verkkokursseja hoitoalalle. Opinnäytetyössä käsiteltiin kehitysvammaisuutta älyllisen kehitysvamman näkökulmasta. Opinnäytetyön aiheesta on rajallisesti tutkimustietoa etenkin tuoretta tutkimusta. On kuitenkin pystytty määrittämään, millaisiin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota kehitysvammaisten palliatiivisessa- ja saattohoidossa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaiseen, alle 10 vuoden sisään tuotettuun laadukkaaseen tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön aiheesta tehtiin lisäksi kirjallisuuskatsaus, jolla haettiin vastausta tutkimuskysymykseen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta yhdeksän tutkimusartikkelia analysoitavaksi sisällönanalyysillä. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä eli induktiivista analyysiä. Teoreettisen viitekehyksen ja analysoidun aineiston pohjalta koostettiin kehittämistyönä verkkokurssi. Siinä käsiteltiin opinnäytetyön aihetta koskeva lainsäädäntö, keskeiset käsitteet, sisällönanalyysin pohjalta nousseet alaluokat kehitysvammaisten palliatiivisesta- ja saattohoidosta sekä kuvattiin tutkimusnäyttöä kehitysvammaisten lasten näkökulmasta. Alaluokat käsittelivät kommunikaation - ja päätöksenteon haasteita, ennakkoluuloja, moniammatillista yhteistyötä, hoitosuunnitelman merkitystä sekä kliinisiä erityispiirteitä.
Halukkaita kurssin testaajia Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoita saatiin kolme (n=3). Lisäksi Skhole Oy:n asiakkailla oli mahdollisuus osallistua testaukseen sekä palautteenantoon. Palautekysely analysoitiin SWOT-nelikenttä -analyysimenetelmällä. Saadun palautteen perusteella kurssilla oli potentiaalia tarjota erilaista tietotaidon kehittämistä kehitysvammaisten palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Kattavuudesta ja rakenteesta oli vaihtelevia mielipiteitä. Kurssi koettiin hyväksi, loogiseksi ja informatiiviseksi kokonaisuudeksi. Toisaalta kurssista kaivattiin vahvempaa kehitysvammaisten hoitotyön näkökulmaa. Lisäksi kaivattiin konkreettista esimerkkiä kuvakommunikaatiosta koskien kuolemasta keskustelua. Tulevaisuudessa tärkeässä roolissa ovat mahdollisesti moniammatillisuuden ja konsultaation aktiivisempi hyödyntäminen. Tärkeää olisi ammattilaisen näkökulmasta hallita elämän loppuvaiheen hoidosta perusosaaminen ja kyetä tunnistamaan palliatiivisen hoidon tarpeita. Lisäksi tarvitaan parempaa kykyä kohdata kuolema ja kuoleva potilas sekä kykyä kohdata omaiset osana elämän loppuvaihetta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui ajankohtaiseen, alle 10 vuoden sisään tuotettuun laadukkaaseen tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön aiheesta tehtiin lisäksi kirjallisuuskatsaus, jolla haettiin vastausta tutkimuskysymykseen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta yhdeksän tutkimusartikkelia analysoitavaksi sisällönanalyysillä. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä eli induktiivista analyysiä. Teoreettisen viitekehyksen ja analysoidun aineiston pohjalta koostettiin kehittämistyönä verkkokurssi. Siinä käsiteltiin opinnäytetyön aihetta koskeva lainsäädäntö, keskeiset käsitteet, sisällönanalyysin pohjalta nousseet alaluokat kehitysvammaisten palliatiivisesta- ja saattohoidosta sekä kuvattiin tutkimusnäyttöä kehitysvammaisten lasten näkökulmasta. Alaluokat käsittelivät kommunikaation - ja päätöksenteon haasteita, ennakkoluuloja, moniammatillista yhteistyötä, hoitosuunnitelman merkitystä sekä kliinisiä erityispiirteitä.
Halukkaita kurssin testaajia Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoita saatiin kolme (n=3). Lisäksi Skhole Oy:n asiakkailla oli mahdollisuus osallistua testaukseen sekä palautteenantoon. Palautekysely analysoitiin SWOT-nelikenttä -analyysimenetelmällä. Saadun palautteen perusteella kurssilla oli potentiaalia tarjota erilaista tietotaidon kehittämistä kehitysvammaisten palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Kattavuudesta ja rakenteesta oli vaihtelevia mielipiteitä. Kurssi koettiin hyväksi, loogiseksi ja informatiiviseksi kokonaisuudeksi. Toisaalta kurssista kaivattiin vahvempaa kehitysvammaisten hoitotyön näkökulmaa. Lisäksi kaivattiin konkreettista esimerkkiä kuvakommunikaatiosta koskien kuolemasta keskustelua. Tulevaisuudessa tärkeässä roolissa ovat mahdollisesti moniammatillisuuden ja konsultaation aktiivisempi hyödyntäminen. Tärkeää olisi ammattilaisen näkökulmasta hallita elämän loppuvaiheen hoidosta perusosaaminen ja kyetä tunnistamaan palliatiivisen hoidon tarpeita. Lisäksi tarvitaan parempaa kykyä kohdata kuolema ja kuoleva potilas sekä kykyä kohdata omaiset osana elämän loppuvaihetta.
