Manuaalipyörätuolikäyttäjän fyysisen kuormituksen mittaaminen harjoittelun suunnittelussa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Paraurheilija on urheilija, jonka eri tasoiset vammat estävät henkilöä osallistumasta tasapuolisesti vammattomien urheilijoiden kilpailuihin. Fyysinen harjoittelu on pyörätuolikäyttäjille yhtä tärkeää kuin vammattomillekin henkilöille. Sydän- ja hengityselimistön, voimantuoton sekä psyykkisen hyvinvoinnin on todettu olevan korkeammalla tasolla pyörätuolilajien harrastajilla verrattuna urheilemattomiin pyörätuolin käyttäjiin.

Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli kerätä tutkittua tietoa, miten manuaalipyörätuolikäyttäjien fyysistä kuormittumista on mitattu eri mittarein. Katsauksessa kootaan yhteen Suomen Paralympiakomitea ry:n toiveesta tietoa kuormittumisesta ja pohditaan, miten saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää harjoittelun optimaalisessa suunnittelussa. Tarkasti määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkimuksia työhön valikoitui seitsemän.

Tutkimusten perusteella pitkät ja tasaiset kelausliikkeet vähentävät yläraajojen kuormitusta. Lisäksi oikeanlaisella rengaskulmalla voidaan vähentää vierimisvastuksesta johtuvaa kelausvastuksen suurenemista. Kelauksen laatua ja kuormittumista voidaan mitata arki- ja harjoitteluympäristössä IMU-sensoreilla sekä muilla teknologisilla mittareilla kuten älykelloilla. Kuormitusta voidaan mitata monipuolisilla teknologisilla ratkaisuilla, mutta tarkennusta esimerkiksi älykellojen pyörätuoliasetuksiin tarvitaan. Jatkotutkimuksia manuaalipyörätuolikäyttäjien fyysisestä kuormittumisesta sekä arki- että harjoittelutilanteissa tulisi kuitenkin vielä kehittää entisestään.

Para-athlete is a general term for an athlete whose different levels of disability prevent a person from participating equally in competitions for able-bodied athletes. Physical training is as important for wheelchair users as it is for people without disabilities. Studies have shown that individuals participating in wheelchair sports have better cardiovascular and respiratory function, muscle strength and mental well-being compared to non-athlete wheelchair users.

This thesis is descriptive literature review aiming to collect research-based information on measuring the physical load of manual wheelchair users using different measurement equipments. The review brings together the Finnish Paralympic Committee’s wish for compiles information on loading and discusses how the results could be applied in the optimal planning of the training. Inclusion and exclusion criteria were well-defined and for the final work there were selected seven studies together.

The studies largely support that long and steady propulsion reduce the load on the upper limbs. In addition, the correct camber angle can reduce the load due to rolling resistance. The quality of propulsion and physical exertion can be measured in both everyday and training environments with IMU sensors, and other technological equipments example with smartwatches. Although load can be measured with multiple different technological solutions, still further development is needed, for example focusing on the wheelchair settings of smartwatches. More studies are required to better understand manual wheelchair users’ physical exertion in both daily life and training situations.