Voimakkaan akuutin kivun riskissä olevan potilaan hoitoprosessin ja preoperatiivisen sairaanhoitajan kivunhoidon ohjausosaaminen
Kallio, Marke; Kanerva, Paula (2025)
Kallio, Marke
Kanerva, Paula
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311432
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää voimakkaan akuutin kivun riskissä olevan potilaan hoitoprosessia sekä kuvailla millaista ohjausta tällaiset potilaat tarvitsevat. Tavoitteena on parantaa preoperatiivisen poliklinikan sairaanhoitajien tietämystä voimakkaan akuutin kivun riskissä olevista potilaista ja parantaa heidän ohjaamistaan, lisätä preoperatiivisen poliklinikan ja leikkauksen jälkeisen kivunhoidon (APS eli acute pain sevice) tiimin välistä yhteistyötä sekä tuottaa tietoa riskipotilaiden hoitoprosessista, jotta hoidossa olisi jatkuvuutta. Kehittämistehtävä on tehty yhteistyössä HUS Kipuklinikan ja verisuonikirurgisen preoperatiivisen poliklinikan kanssa.
Leikkauksen jälkeinen kipu on edelleen alihoidettua. Kovaa tai kohtalaista leikkauksen jälkeistä kipua kokee 20–80 % potilaista. Leikkauksen jälkeinen hyvä kivunhoito on ihmisen perusoikeus ja se edistää toipumista. Jokaisen sairaanhoitajan tulee osata arvioida ja hoitaa kipua. Se, kuinka leikkauksen jälkeinen kivunhoito järjestetään, riippuu organisaatiosta ja yksiköistä. Mikään yksittäinen tekniikka tai lääke ei ole erityisessä asemassa kivunhoidossa, vaan sen kokonaisuus ratkaisee. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millainen voimakkaan akuutin kivun riskissä olevan potilaan hoitoprosessi on? Millä keinoin preoperatiivisen poliklinikan sairaanhoitaja voi edistää potilaan postoperatiivista kivunhallintaa? Millaista ohjaus-osaamista preoperatiivisen poliklinikan sairaanhoitajat tarvitsevat ohjatessaan voimakkaan akuutin kivun riskissä olevia potilaita?
Aineisto kerättiin learning cafe tyyppisillä työpajoilla sekä haastatteluilla. Aineistoja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tuloksissa nousi esille kohtaamisen tärkeys potilaiden ohjauksessa. Valmista hoitoprosessia ei ole käytössä, mutta tässä opinnäytetyössä esitetään ehdotuksia sellaisen kehittämiseksi. Jatkossa hoitoprosessi tulee kehittää loppuun ja ottaa koekäyttöön. TerveyskyläPro-palvelussa (www.terveyskylaPRO.fi) julkaistaan opinnäytetyön tuloksien pohjalta tehdyn voimakkaan akuutin kivun riskissä olevien potilaiden preoperatiivisen hoidon opas hoitajille.
Leikkauksen jälkeinen kipu on edelleen alihoidettua. Kovaa tai kohtalaista leikkauksen jälkeistä kipua kokee 20–80 % potilaista. Leikkauksen jälkeinen hyvä kivunhoito on ihmisen perusoikeus ja se edistää toipumista. Jokaisen sairaanhoitajan tulee osata arvioida ja hoitaa kipua. Se, kuinka leikkauksen jälkeinen kivunhoito järjestetään, riippuu organisaatiosta ja yksiköistä. Mikään yksittäinen tekniikka tai lääke ei ole erityisessä asemassa kivunhoidossa, vaan sen kokonaisuus ratkaisee. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millainen voimakkaan akuutin kivun riskissä olevan potilaan hoitoprosessi on? Millä keinoin preoperatiivisen poliklinikan sairaanhoitaja voi edistää potilaan postoperatiivista kivunhallintaa? Millaista ohjaus-osaamista preoperatiivisen poliklinikan sairaanhoitajat tarvitsevat ohjatessaan voimakkaan akuutin kivun riskissä olevia potilaita?
Aineisto kerättiin learning cafe tyyppisillä työpajoilla sekä haastatteluilla. Aineistoja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tuloksissa nousi esille kohtaamisen tärkeys potilaiden ohjauksessa. Valmista hoitoprosessia ei ole käytössä, mutta tässä opinnäytetyössä esitetään ehdotuksia sellaisen kehittämiseksi. Jatkossa hoitoprosessi tulee kehittää loppuun ja ottaa koekäyttöön. TerveyskyläPro-palvelussa (www.terveyskylaPRO.fi) julkaistaan opinnäytetyön tuloksien pohjalta tehdyn voimakkaan akuutin kivun riskissä olevien potilaiden preoperatiivisen hoidon opas hoitajille.