Liikunta sijaishuollon työmenetelmänä : kokemuksia rikoskäyttäytymisen ehkäisystä Nuorisokoti Keltakartanossa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten liikuntaa, erityisesti kamppailulajeja ja voimaharjoittelua, voidaan hyödyntää ja hyödynnettiin sijaishuollossa nuorten rikoskäyttäytymisen ehkäisemisessä. Työn tarkoituksena oli selvittää sekä nuorten että työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia liikunnan vaikutuksista nuoren käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja arjenhallintaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nuorisokoti Keltakartanon kanssa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laadullista tutkimustietoa siitä, minkälaisia kokemuksia sijaishuollon nuorilla ja työntekijöillä oli liikunnan käytöstä kasvatus- ja kuntoutusmenetelmänä. Lisäksi tavoitteena oli pohtia, voitaisiinko kamppailulajeja perustellusti tarkastella osana sijaishuollon menetelmävalikoimaa.

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan nuorten rikoskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, sijaishuollon tehtävää sekä liikunnan merkitystä nuoren kehitykselle. Viitekehys rakentui muun muassa sosiaalipedagogiikan ja tutkimusnäyttöön perustuvien liikuntainterventioiden näkökulmista.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastatteluihin osallistui sijaishuollon yksikön työntekijöitä ja sijoitettuja nuoria. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että kamppailulajeilla ja liikunnalla on monipuolisia positiivisia vaikutuksia nuorten käyttäytymiseen, tunnetaitoihin ja itsetuntoon. Tulosten perusteella liikunta, erityisesti kamppailulajit, voidaan nähdä käyttökelpoisena työmenetelmänä sijaishuollossa, kun sen käyttö perustuu nuoren tarpeisiin ja ohjaajan osaamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunta on vaikuttava keino tukea nuorten hyvinvointia ja se tulisi nähdä osana sijaishuollon menetelmällistä työotetta. Kehittämisehdotuksena esitetään liikuntamenetelmien systemaattisempaa käyttöä sijaishuollon arjessa sekä henkilöstön koulutusta ja osaamista liikuntamenetelmien suhteen. Jatkotutkimuksessa voisi olla hyödyllistä tarkastella, miten neuropsykiatriset erityispiirteet vaikuttavat liikuntamenetelmien soveltuvuuteen sijaishuollossa.