Kansainvälisen tulo- ja varallisuusverotuksen muutokset Euroopassa 2000-luvulla
Heikkinen, Annika (2025)
Heikkinen, Annika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411678
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin tulo- ja varallisuusverotuksen muutoksia viime vuosikymmenien aikana Euroopassa. Tutkimukseen valittiin eurooppalaiset kohdemaat, joita ovat Kypros, Luxemburg, Monaco, Portugali, Ranska ja Sveitsi, ja tutkimuksessa selvitettiin näiden maiden verotuksen muutoksia. Tutkimuksessa käydään läpi myös Suomen verotuskäytäntöjä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka tulo- ja varallisuusverotus on muuttunut eri maissa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että verokäytäntöjä ja -lakeja on jouduttu muuttamaan vuosien saatossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä käytettiin pääasiassa uutisia, tieteellisiä artikkeleita sekä lakitekstejä. Tietoperustana tutkimuksessa käsitellään kansainvälistä verotusta sekä siihen liittyviä käsitteitä, kuten verovelvollisuusasemaa, kaksinkertaista verotusta sekä verosopimuksia. Tietoperustan jälkeisessä luvussa avattiin Suomen ja kohdemaiden verotuskäytäntöjä varsinaisen tutkimuksen taustoitukseksi.
Tutkimusosiossa tutkittiin tarkemmin kohdemaiden verotuksen muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn tuloksena saatiin selville, että yhteistyön tärkeys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja rikollisuuden torjunta olivat tärkeimpiä syitä verosopimusten uusimisille sekä yleisesti verotuksen muutoksille. Lisäksi kansainväliseltä taholta tullut painostus sekä globaalit ongelmat aiheuttivat paineita verotuskäytäntöjen muuttamiselle muutaman maan kohdalla. Lisäksi työn tuloksena selvisi, että Suomessa tuloverotus on kireämpää kuin kohdemaissa, ja pääsyynä tähän ovat suomalaisten verorahoilla rahoitetut julkisen sektorin palvelut.
Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä käytettiin pääasiassa uutisia, tieteellisiä artikkeleita sekä lakitekstejä. Tietoperustana tutkimuksessa käsitellään kansainvälistä verotusta sekä siihen liittyviä käsitteitä, kuten verovelvollisuusasemaa, kaksinkertaista verotusta sekä verosopimuksia. Tietoperustan jälkeisessä luvussa avattiin Suomen ja kohdemaiden verotuskäytäntöjä varsinaisen tutkimuksen taustoitukseksi.
Tutkimusosiossa tutkittiin tarkemmin kohdemaiden verotuksen muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn tuloksena saatiin selville, että yhteistyön tärkeys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja rikollisuuden torjunta olivat tärkeimpiä syitä verosopimusten uusimisille sekä yleisesti verotuksen muutoksille. Lisäksi kansainväliseltä taholta tullut painostus sekä globaalit ongelmat aiheuttivat paineita verotuskäytäntöjen muuttamiselle muutaman maan kohdalla. Lisäksi työn tuloksena selvisi, että Suomessa tuloverotus on kireämpää kuin kohdemaissa, ja pääsyynä tähän ovat suomalaisten verorahoilla rahoitetut julkisen sektorin palvelut.