Avaruusalan tulevaisuuden koulutustarpeet Laurea-ammattikorkeakoulussa
Handolin-Almgren, Janica (2025)
Handolin-Almgren, Janica
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612344
Tiivistelmä
Suomen avaruusstrategia 2030 korostaa koulutuksen roolia uuden osaamisen tuottamisessa ja edellyttää korkeakouluilta konkreettisia toimenpiteitä, kuten avaruusalan opintojen sisällyttämistä osaksi koulutusohjelmia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista avaruusalan tulevaisuuden osaamista ja koulutustarpeita Laurea-ammattikorkeakoulun tulee huomioida, jotta se voi vastata nopeasti muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Kohderyhmänä ovat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun koulutuksen ja strategisen kehittämisen parissa työskentelevät, mutta työn tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin ammattikorkeakoulukentässä tulevaisuuden koulutustarpeiden suunnittelussa ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä.
Tutkimuksellinen kehittämistehtävä kartoittaa, miten Laurea-ammattikorkeakoulu voi hyödyntää avaruusalan liiketoimintapotentiaalia ja sisällyttää siihen liittyvää osaamista eri alojen koulutuksiin. Tavoitteena oli tuottaa näkemyksellisiä ehdotuksia siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeisiin voidaan vastata ennakoivasti ja monialaisesti. Työ korostaa koulutusohjelmien kehittämistarpeita ja nostaa esiin kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen korkeakoulutoiminnassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu Suomen avaruusstrategiasta, korkeakoulutuksen roolista osaamisen kehittämisessä sekä ennakointiin, tulevaisuusajatteluun ja monialaisuuteen liittyvästä kirjallisuudesta. Menetelmällisesti opinnäytetyö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön viitekehykseen, ja prosessissa hyödynnettiin laajasti strategisen ennakoinnin menetelmiä 3P-mallin (perceive, prospect ja probe) mukaisesti. Prosessi sisälsi horisontin skannausta, PESTEL-taulukkoja, impact-probability-nelikenttä-taulukon, futures wheel -tulevaisuuspyörän, skenaario-työskentelyä, SWOT-analyysin, visionääristä konseptisuunnittelua sekä ideoiden testaamista haastattelemalla Laurean henkilöstöä Wind tunneling -menetelmällä. Tulokset on koottu ja jäsennetty kolmen horisontin viitekehyksen avulla.
Keskeisin tulos on, että Laurea-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus rakentaa vahva ja monialainen rooli kehittyvän avaruusalan kouluttajana, mikäli se hyödyntää ennakointia, kansainvälisiä verkostoja ja omaa osaamisprofiiliaan suunnitelmallisesti. Opinnäytetyö osoittaa, että myös uusilla ja vielä marginaalisilla osaamisalueilla voidaan kehittää uskottavia ja työelämälähtöisiä koulutussisältöjä ennakoinnin keinoin. Opinnäytetyö toimii esimerkkinä siitä, kuinka tulevaisuusajattelua hyödyntävä kehittämisprosessi voi konkretisoida strategisia mahdollisuuksia ja tukea korkeakoulun uudistumista, tarjoten samalla suuntaa myös muille nopeasti kehittyville aloille.
Jatkotutkimuksen kohteiksi nousevat muun muassa tilauskoulutusten mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen tarjonnassa sekä kevyiden koulutuskokonaisuuksien kehittäminen nopeasti muuttuville aloille. Lisäksi olisi tarpeen tarkastella, millainen osaaminen olisi merkityksellisintä juuri ammattikorkeakoulukontekstissa ja miten eri alojen asiantuntijat hahmottavat avaruusalan koulutuksen tulevaisuutta. Myös kansainvälinen vertailu korkeakoulutuksen rakenteista ja resursseista voisi tuottaa arvokasta tietoa uudenlaisten koulutusratkaisujen rakentamiseen. Tämän perusteella voidaan suositella, että kansainvälisiä sisältöjä ja verkostoja sisällytetään suunnitelmallisesti kaikkien koulutusalojen opintoihin osana tulevaisuuden osaamisen kehittämistä.
Tutkimuksellinen kehittämistehtävä kartoittaa, miten Laurea-ammattikorkeakoulu voi hyödyntää avaruusalan liiketoimintapotentiaalia ja sisällyttää siihen liittyvää osaamista eri alojen koulutuksiin. Tavoitteena oli tuottaa näkemyksellisiä ehdotuksia siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeisiin voidaan vastata ennakoivasti ja monialaisesti. Työ korostaa koulutusohjelmien kehittämistarpeita ja nostaa esiin kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen korkeakoulutoiminnassa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu Suomen avaruusstrategiasta, korkeakoulutuksen roolista osaamisen kehittämisessä sekä ennakointiin, tulevaisuusajatteluun ja monialaisuuteen liittyvästä kirjallisuudesta. Menetelmällisesti opinnäytetyö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön viitekehykseen, ja prosessissa hyödynnettiin laajasti strategisen ennakoinnin menetelmiä 3P-mallin (perceive, prospect ja probe) mukaisesti. Prosessi sisälsi horisontin skannausta, PESTEL-taulukkoja, impact-probability-nelikenttä-taulukon, futures wheel -tulevaisuuspyörän, skenaario-työskentelyä, SWOT-analyysin, visionääristä konseptisuunnittelua sekä ideoiden testaamista haastattelemalla Laurean henkilöstöä Wind tunneling -menetelmällä. Tulokset on koottu ja jäsennetty kolmen horisontin viitekehyksen avulla.
Keskeisin tulos on, että Laurea-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus rakentaa vahva ja monialainen rooli kehittyvän avaruusalan kouluttajana, mikäli se hyödyntää ennakointia, kansainvälisiä verkostoja ja omaa osaamisprofiiliaan suunnitelmallisesti. Opinnäytetyö osoittaa, että myös uusilla ja vielä marginaalisilla osaamisalueilla voidaan kehittää uskottavia ja työelämälähtöisiä koulutussisältöjä ennakoinnin keinoin. Opinnäytetyö toimii esimerkkinä siitä, kuinka tulevaisuusajattelua hyödyntävä kehittämisprosessi voi konkretisoida strategisia mahdollisuuksia ja tukea korkeakoulun uudistumista, tarjoten samalla suuntaa myös muille nopeasti kehittyville aloille.
Jatkotutkimuksen kohteiksi nousevat muun muassa tilauskoulutusten mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen tarjonnassa sekä kevyiden koulutuskokonaisuuksien kehittäminen nopeasti muuttuville aloille. Lisäksi olisi tarpeen tarkastella, millainen osaaminen olisi merkityksellisintä juuri ammattikorkeakoulukontekstissa ja miten eri alojen asiantuntijat hahmottavat avaruusalan koulutuksen tulevaisuutta. Myös kansainvälinen vertailu korkeakoulutuksen rakenteista ja resursseista voisi tuottaa arvokasta tietoa uudenlaisten koulutusratkaisujen rakentamiseen. Tämän perusteella voidaan suositella, että kansainvälisiä sisältöjä ja verkostoja sisällytetään suunnitelmallisesti kaikkien koulutusalojen opintoihin osana tulevaisuuden osaamisen kehittämistä.