SAFE-hanke Vantaalla: kaupungin esteettömyyteen, turvallisuuteen ja monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä
Mononen, Mirja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612389
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata epäkohtia ja löytää kehitysehdotuksia Vantaan kaupunkialueen turvallisuudessa ja saavutettavuudessa eri ihmisryhmien näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä asiat heikentävät tai estävät heikommassa asemassa olevien ihmisten turvallisuudentunnetta ja osallisuutta sekä miten kaupunkialueita voidaan kehittää turvallisemmaksi, saavutettavammaksi, esteettömäksi sekä monimuotoisemmaksi.
Työelämäkumppanina opinnäytetyössäni oli SAFE-hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta kaupunkialueiden turvallisesta saavutettavuudesta sekä edistää kaikkien ihmisten oikeutta tuntea olonsa turvalliseksi kaupungeissa. SAFE-hanke on osarahoitettu Euroopan unionin Erasmus +-ohjelmasta.
Teoreettinen viitekehys rakentui muun muassa Ympäristöministeriön Turvallinen kaupunki-julkaisuun, Kuntaliiton kuntien saavutettavuusoppaaseen, YK:n vammaissopimukseen ja rakennetun ympäristön esteettömyys-julkaisuun sekä Suomen perustuslakiin.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössäni oli Mitkä tekijät vaikuttavat kaupunkialueiden esteettömyyteen, turvallisuuteen ja monimuotoisuuteen?. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, teoriaohjaavana aineistoanalyysinä. Aineistona oli SAFE-hankkeelle kirjoitetut 32 raporttia asiakasraatikävelyistä.
Asiakasraatikävelyitä oli järjestetty Suomessa 26:lla eri paikkakunnalla kevään 2023 ja syksyn 2024 välisenä aikana.
Keskeisinä tuloksina asiakasraatiraporteista nousivat ympäristön negatiivinen vaikutus turvallisuuden tunteeseen sekä huonosti toimiva rakennettu ympäristö, joka ei huomioi kaikkien käyttäjien tarpeita. Raporteista nousi myös liikenneratkaisujen vaikutus turvallisuuteen ja saavutettavuuteen, puutteellisten opasteiden vaikutus sekä palveluiden puute alueilla.
Kehitysehdotuksina heikommassa asemassa olevien henkilöiden itsenäisen liikkumisen turvaaminen. Parantamalla suojateiden turvallisuutta ja lisäämällä julkisen liikenteen saavutettavuutta voidaan varmistaa myös julkisten palveluiden saavutettavuus. Esteettömyysasiantuntijoiden tiedon hyödyntäminen rakennetuissa ympäristöissä on tärkeää varmistaaksemme tilojen toimivuuden kaikkien, eri toimintakyvyn omaavien ihmisten näkökulmasta.
Lisäämällä kaupunkialueiden valaistusta sekä vähentämällä ilkivallan jälkiä ja julkisten tilojen lieveilmiöitä, voidaan parantaa alueella liikkuvien turvallisuudentunnetta ja viihtyvyyttä.
Työelämäkumppanina opinnäytetyössäni oli SAFE-hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta kaupunkialueiden turvallisesta saavutettavuudesta sekä edistää kaikkien ihmisten oikeutta tuntea olonsa turvalliseksi kaupungeissa. SAFE-hanke on osarahoitettu Euroopan unionin Erasmus +-ohjelmasta.
Teoreettinen viitekehys rakentui muun muassa Ympäristöministeriön Turvallinen kaupunki-julkaisuun, Kuntaliiton kuntien saavutettavuusoppaaseen, YK:n vammaissopimukseen ja rakennetun ympäristön esteettömyys-julkaisuun sekä Suomen perustuslakiin.
Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössäni oli Mitkä tekijät vaikuttavat kaupunkialueiden esteettömyyteen, turvallisuuteen ja monimuotoisuuteen?. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, teoriaohjaavana aineistoanalyysinä. Aineistona oli SAFE-hankkeelle kirjoitetut 32 raporttia asiakasraatikävelyistä.
Asiakasraatikävelyitä oli järjestetty Suomessa 26:lla eri paikkakunnalla kevään 2023 ja syksyn 2024 välisenä aikana.
Keskeisinä tuloksina asiakasraatiraporteista nousivat ympäristön negatiivinen vaikutus turvallisuuden tunteeseen sekä huonosti toimiva rakennettu ympäristö, joka ei huomioi kaikkien käyttäjien tarpeita. Raporteista nousi myös liikenneratkaisujen vaikutus turvallisuuteen ja saavutettavuuteen, puutteellisten opasteiden vaikutus sekä palveluiden puute alueilla.
Kehitysehdotuksina heikommassa asemassa olevien henkilöiden itsenäisen liikkumisen turvaaminen. Parantamalla suojateiden turvallisuutta ja lisäämällä julkisen liikenteen saavutettavuutta voidaan varmistaa myös julkisten palveluiden saavutettavuus. Esteettömyysasiantuntijoiden tiedon hyödyntäminen rakennetuissa ympäristöissä on tärkeää varmistaaksemme tilojen toimivuuden kaikkien, eri toimintakyvyn omaavien ihmisten näkökulmasta.
Lisäämällä kaupunkialueiden valaistusta sekä vähentämällä ilkivallan jälkiä ja julkisten tilojen lieveilmiöitä, voidaan parantaa alueella liikkuvien turvallisuudentunnetta ja viihtyvyyttä.