Pakohuonekokemuksen elämyksellisyyden kehittäminen: case Gr8 Escape Oy
Juntunen, Hannu (2025)
Juntunen, Hannu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612760
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli toimeksiantajan Gr8 Escape Oy:n tavoitteita palveleva työelämälähtöinen toimeksianto, jonka tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan pakohuonekokemuksen elämyksellisyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantajan nykyisten pakohuoneiden elämyksellisyyttä asiakaslähtöisesti. Tutkimusongelma oli, miten elämyspalveluja tarjoava yritys voi kehittää pakohuonekokemuksien elämyksellisyyttä? Opinnäytetyön tuotoksena syntyi pakohuonekokemuksen elämyksellisyyden kehittämisraamit, joka sisältää ehdotuksia ja keinoja pakohuoneiden elämyksellisyyden kehittämiseksi asiakasnäkökulmasta.
Tutkimuskysymyksiä olivat 1) mitä asiakkaat odottavat pakohuonekokemuksesta, 2) mistä pakohuoneiden elämyksellisyys syntyy ja 3) miten pakohuonepalveluja tarjoava yritys pystyy kehittämään pakohuoneiden elämyksellisyyttä?
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli Tarssasen ja Kyläsen (2009, 11) Elämyskolmio-malli, johon opinnäytetyön teoria osittain pohjautui. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapa oli tapaus- eli case-tutkimus. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä havainnointipäiväkirjasta ja ryhmähaastattelusta, toimeksiantajan oman kolmihenkisen pelaajaryhmän havainnoista eri organisaation kahdessa pakohuoneessa sekä toimeksiantajan henkilöstölle pidetystä työpajasta, jossa esiteltiin tutkimuksen keskeiset tulokset ja ideoitiin, miten pakohuoneiden elämyksellisyyttä voidaan kehittää. Aineiston hankinnassa tavoitteena oli kartoittaa niitä ominaisuuksia, joita yrityksen asiakkaat pitivät pakohuoneiden elämyksellisyyteen liittyvinä tekijöinä. Aineiston analyysimenetelmiä olivat sisällön koodaus ja teemoittelu.
Opinnäytetyön tuloksena jokaiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastauksia, jotka olivat suurelta osin yhteneväisiä opinnäytetyön teorian kanssa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyvä kuva niistä tekijöistä, joista pakohuoneiden elämyksellisyys syntyy ja jotka asiakkaiden mielestä vaikuttavat pakohuoneiden elämyksellisyyteen. Opinnäytetyön aineiston ja menetelmien kautta saatiin raamit toimeksiantajan pakohuoneiden kehittämiselle, joka sisältää ehdotuksia ja keinoja toimeksiantajan pakohuoneiden elämyksellisyyden kehittämiseksi asiakasnäkökulmasta ja joihin pakohuoneiden kehittämisessä asiakaslähtöisesti tulee keskittyä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että useilla tekijöillä ja elementeillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka elämykselliseksi pakohuonekokemus koetaan. Pelin kulun sujuvuuteen ja vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa teemaan sopivilla pakohuoneiden rakenteilla, pulmien ja tehtävien suunnittelulla, pelinohjaajan roolilla ja vinkkikäytännöillä sekä ottamalla huomioon pelaajien aikaisempi pelikokemus ja tehtävien vaikeustaso. Tarinalla ja visuaalisilla elementeillä, kuten valaistuksella, musiikilla ja äänitehosteilla voidaan vaikuttaa halutun tunteen ja läsnäolon luomiseen sekä rikastaa pelaajien aistillista uppoutumista.
Tuloksia voidaan hyödyntää osittain välittömästi nykyisten pakohuoneiden elämyksellisyyden kehittämisessä, mutta etenkin tulevien pakohuoneiden suunnittelussa ja toteuttamisessa asiakaslähtöisesti. Pakohuoneiden suunnittelun suurimpana haasteena voidaan nähdä olevan pakohuoneiden vaikeustason ja tehtävien sovittaminen siten, että ne palvelevat yhtäaikaisesti aloittelevia pakohuonepelaajia ja kokeneempien pelaajien odottamaa haasteellisuutta sekä erikokoisia ryhmiä.
Tutkimuskysymyksiä olivat 1) mitä asiakkaat odottavat pakohuonekokemuksesta, 2) mistä pakohuoneiden elämyksellisyys syntyy ja 3) miten pakohuonepalveluja tarjoava yritys pystyy kehittämään pakohuoneiden elämyksellisyyttä?
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli Tarssasen ja Kyläsen (2009, 11) Elämyskolmio-malli, johon opinnäytetyön teoria osittain pohjautui. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapa oli tapaus- eli case-tutkimus. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä havainnointipäiväkirjasta ja ryhmähaastattelusta, toimeksiantajan oman kolmihenkisen pelaajaryhmän havainnoista eri organisaation kahdessa pakohuoneessa sekä toimeksiantajan henkilöstölle pidetystä työpajasta, jossa esiteltiin tutkimuksen keskeiset tulokset ja ideoitiin, miten pakohuoneiden elämyksellisyyttä voidaan kehittää. Aineiston hankinnassa tavoitteena oli kartoittaa niitä ominaisuuksia, joita yrityksen asiakkaat pitivät pakohuoneiden elämyksellisyyteen liittyvinä tekijöinä. Aineiston analyysimenetelmiä olivat sisällön koodaus ja teemoittelu.
Opinnäytetyön tuloksena jokaiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastauksia, jotka olivat suurelta osin yhteneväisiä opinnäytetyön teorian kanssa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyvä kuva niistä tekijöistä, joista pakohuoneiden elämyksellisyys syntyy ja jotka asiakkaiden mielestä vaikuttavat pakohuoneiden elämyksellisyyteen. Opinnäytetyön aineiston ja menetelmien kautta saatiin raamit toimeksiantajan pakohuoneiden kehittämiselle, joka sisältää ehdotuksia ja keinoja toimeksiantajan pakohuoneiden elämyksellisyyden kehittämiseksi asiakasnäkökulmasta ja joihin pakohuoneiden kehittämisessä asiakaslähtöisesti tulee keskittyä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että useilla tekijöillä ja elementeillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka elämykselliseksi pakohuonekokemus koetaan. Pelin kulun sujuvuuteen ja vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa teemaan sopivilla pakohuoneiden rakenteilla, pulmien ja tehtävien suunnittelulla, pelinohjaajan roolilla ja vinkkikäytännöillä sekä ottamalla huomioon pelaajien aikaisempi pelikokemus ja tehtävien vaikeustaso. Tarinalla ja visuaalisilla elementeillä, kuten valaistuksella, musiikilla ja äänitehosteilla voidaan vaikuttaa halutun tunteen ja läsnäolon luomiseen sekä rikastaa pelaajien aistillista uppoutumista.
Tuloksia voidaan hyödyntää osittain välittömästi nykyisten pakohuoneiden elämyksellisyyden kehittämisessä, mutta etenkin tulevien pakohuoneiden suunnittelussa ja toteuttamisessa asiakaslähtöisesti. Pakohuoneiden suunnittelun suurimpana haasteena voidaan nähdä olevan pakohuoneiden vaikeustason ja tehtävien sovittaminen siten, että ne palvelevat yhtäaikaisesti aloittelevia pakohuonepelaajia ja kokeneempien pelaajien odottamaa haasteellisuutta sekä erikokoisia ryhmiä.