Selektiivinen mutismi ja lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa: opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukemiseen
Martikainen, Hanna; Tuokko, Maura (2025)
Martikainen, Hanna
Tuokko, Maura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812941
Tiivistelmä
Selektiivinen mutismi eli valikoiva puhumattomuus on harvinainen yleensä lapsuudessa kehittyvä häiriö, jossa lapsi on johdonmukaisesti puhumaton joissain tilanteissa, vaikka puhuu normaalisti toisissa tilanteissa. Tyypillisesti lapsi puhuu normaalisti kotona, mutta on puhumaton kodin ulkopuolella, esimerkiksi koulussa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu opas selektiivisestä mutismista ja siitä, miten varhaiskasvatuksessa voidaan tukea valikoivasti puhumattomien lasten osallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoutta selektiivisestä mutismista ja vahvistaa valikoivasti puhumattomien lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana ja yhteistyökumppanina toimi Muhoksen kunnan Koivulehdon päiväkoti.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispohjaisena portfolio-opinnäytetyönä. Kehittämistyön yhteistoimintamenetelmänä toimi toimeksiantajana toimivassa päiväkodissa pidetyt ideariihet. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu selektiivisestä mutismista ja sen hoidosta, suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, osallisuudesta varhaiskasvatuksesta sekä keinoista valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukemiseksi.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas Kuuletteko ääneni vaikken puhu? -opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukemiseen. Opas tarjoaa tietoa selektiivisestä mutismista ja osallisuudesta varhaiskasvatuksessa sekä osallisuutta mahdollistavia ja tukevia keinoja ja materiaaleja. Opas vastaa opinnäytetyön tarkoitusta.
Valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuus asettaa haasteen varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa voidaan kuitenkin monin tavoin tukea valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuutta. Tarvitaan lisää tutkimusta valikoivasta puhumattomuudesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, koska valikoivasti puhumattoman lapsen tukeminen on tärkeää aloittaa varhaiskasvatusiässä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu opas selektiivisestä mutismista ja siitä, miten varhaiskasvatuksessa voidaan tukea valikoivasti puhumattomien lasten osallisuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoutta selektiivisestä mutismista ja vahvistaa valikoivasti puhumattomien lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana ja yhteistyökumppanina toimi Muhoksen kunnan Koivulehdon päiväkoti.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispohjaisena portfolio-opinnäytetyönä. Kehittämistyön yhteistoimintamenetelmänä toimi toimeksiantajana toimivassa päiväkodissa pidetyt ideariihet. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu selektiivisestä mutismista ja sen hoidosta, suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, osallisuudesta varhaiskasvatuksesta sekä keinoista valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukemiseksi.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas Kuuletteko ääneni vaikken puhu? -opas varhaiskasvatuksen henkilöstölle valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukemiseen. Opas tarjoaa tietoa selektiivisestä mutismista ja osallisuudesta varhaiskasvatuksessa sekä osallisuutta mahdollistavia ja tukevia keinoja ja materiaaleja. Opas vastaa opinnäytetyön tarkoitusta.
Valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuus asettaa haasteen varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa voidaan kuitenkin monin tavoin tukea valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuutta. Tarvitaan lisää tutkimusta valikoivasta puhumattomuudesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, koska valikoivasti puhumattoman lapsen tukeminen on tärkeää aloittaa varhaiskasvatusiässä.