Työhyvinvointia tukeva johtaminen sijaishuollossa
Fredman, Johanna; Lindroos, Mervi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913133
Tiivistelmä
Lastensuojelun sijaishuollon asiakastyössä työntekijöiden työhyvinvoinnin merkitys korostuu, sillä se vaikuttaa suoraan työn tuloksellisuuteen, lasten hyvinvointiin ja heidän kokemukseensa turvallisuudesta. Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lastensuojelulaitoksissa toimiville esihenkilöille johtamisen tueksi työntekijöiden työhyvinvointia tukeva johtamisen opas, ja sitä kautta kehittää työelämäkumppanin toimintaa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä viiden Varsinais-Suomessa toimivan lastensuojelun sijaishuollon yksikön kanssa. Tavoitteena oli oppaan avulla tukea esihenkilöitä johtamaan tavoitteellisesti alaistensa työhyvinvointia, ja sen avulla ylläpitää ja edistää lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työssä jaksamista. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui esihenkilötyön, työhyvinvoinnin ja lastensuojelun sijaishuollon käsitteistä.
Kehittämistyön lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää organisaation toimintaa ja käytäntöjä laatimalla opas esihenkilötyön tueksi. Lastensuojelun sijaishuollon työhyvinvoinnin kehittämisessä oli ensisijaisen tärkeää huomioida työntekijöiden näkemykset, koska heillä oli syvällinen ymmärrys työympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Työhyvinvointia tukevan johtamisen oppaan aineisto kerättiin sijaishuollon ohjaajilta anonyymilla, sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella sekä havainnoinnin avulla. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kyselylomakkeissa työntekijöiltä saatiin vastauksia siihen, kuinka esihenkilö voi toiminnallaan ylläpitää sekä kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön vastausten kärkiteemoiksi nousi neljä aihealuetta, jotka olivat: työvuorosuunnittelu, palautteenanto, tasapuolinen kohtelu sekä tuen anto haastavissa tilanteissa. Näissä aihealueissa henkilöstö koki esihenkilötyön merkityksellisyyden. Saatujen tulosten pohjalta koottiin työhyvinvointia tukeva johtamisen opas, jonka sisältöä täydennettiin ajankohtaisella lähdeaineistolla. Opas esiteltiin ja jaettiin yhteistyötahoille.
Kehittämistyön lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus, jonka tavoitteena oli kehittää organisaation toimintaa ja käytäntöjä laatimalla opas esihenkilötyön tueksi. Lastensuojelun sijaishuollon työhyvinvoinnin kehittämisessä oli ensisijaisen tärkeää huomioida työntekijöiden näkemykset, koska heillä oli syvällinen ymmärrys työympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Työhyvinvointia tukevan johtamisen oppaan aineisto kerättiin sijaishuollon ohjaajilta anonyymilla, sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella sekä havainnoinnin avulla. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kyselylomakkeissa työntekijöiltä saatiin vastauksia siihen, kuinka esihenkilö voi toiminnallaan ylläpitää sekä kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön vastausten kärkiteemoiksi nousi neljä aihealuetta, jotka olivat: työvuorosuunnittelu, palautteenanto, tasapuolinen kohtelu sekä tuen anto haastavissa tilanteissa. Näissä aihealueissa henkilöstö koki esihenkilötyön merkityksellisyyden. Saatujen tulosten pohjalta koottiin työhyvinvointia tukeva johtamisen opas, jonka sisältöä täydennettiin ajankohtaisella lähdeaineistolla. Opas esiteltiin ja jaettiin yhteistyötahoille.