Testinäytepalojen hukan ja uusintanäytetarpeiden vähentäminen
Olkkonen, Gea (2025)
Olkkonen, Gea
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913135
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin SSAB Raahen tehtaan tuotannon testinäytepalaprosessia. Työn tavoitteena oli kehittää testinäytepalaprosessia siten, että testinäytepalojen hukkaa ja uusintanäytetarvetta voitaisiin vähentää. Haluttiin parantaa näyteprosessin toimivuutta ja varmistaa näytteiden oikea-aikainen saatavuus ja laatu osana laadunvarmistusta. Työn rajaus ulottui näytteen irrotuksesta testauslaboratorioon saapuneeseen ja kirjattuun näytteeseen asti.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja perustui kehittämistutkimukseen, jossa tutkimuksellisia menetelmiä hyödynnettiin nykytilan kartoittamiseen sekä prosessin kapeikkojen ja hukan tunnistamiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin TOC-kapeikkoteoriaa ja Lean-ajattelua, joiden avulla analysoitiin tuotannon virtausta ja rakennettiin kehitysehdotuksia jatkuvaan parantamiseen. Nykytilan kartoittaminen toteutettiin tuotannon havainnoinnilla, sisäisten ohjeistusten ja dokumentaation tarkastelulla sekä puolistrukturoiduilla haastatteluilla.
Nykytilan kartoittamisen perusteella nousi esiin useita prosessin kapeikkoja. Näitä havaittiin erityisesti testinäytteiden merkinnöissä sekä näytteiden siirtokäytäntöjen epäyhtenäisyydessä eri vuorojen välillä. Kehittämistoimien tueksi käynnistettiin kokeilujakso, jossa testattiin konkreettisena ratkaisuna näytteiden siirtotiheyden kasvattamista. Lisäksi esiin nousi muita kehitystarpeita, kuten ohjeistuksen täydentäminen sekä merkintä- ja varastointikäytäntöjen selkeyttäminen. Näillä toimenpiteillä pyrittiin erityisesti parantamaan näytteiden jäljitettävyyttä ja lyhentämään prosessin kokonaisläpimenoaikaa.
Keskeisenä tuloksena muodostui kokonaisvaltainen ymmärrys testinäytepalaprosessin nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työn perusteella laadittiin kehitysehdotuksia, jotka tukevat SSAB:n jatkuvan parantamisen toimintamallia ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja laadunvarmistuksen ja tuotannon sujuvuuden parantamiseksi.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja perustui kehittämistutkimukseen, jossa tutkimuksellisia menetelmiä hyödynnettiin nykytilan kartoittamiseen sekä prosessin kapeikkojen ja hukan tunnistamiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä käytettiin TOC-kapeikkoteoriaa ja Lean-ajattelua, joiden avulla analysoitiin tuotannon virtausta ja rakennettiin kehitysehdotuksia jatkuvaan parantamiseen. Nykytilan kartoittaminen toteutettiin tuotannon havainnoinnilla, sisäisten ohjeistusten ja dokumentaation tarkastelulla sekä puolistrukturoiduilla haastatteluilla.
Nykytilan kartoittamisen perusteella nousi esiin useita prosessin kapeikkoja. Näitä havaittiin erityisesti testinäytteiden merkinnöissä sekä näytteiden siirtokäytäntöjen epäyhtenäisyydessä eri vuorojen välillä. Kehittämistoimien tueksi käynnistettiin kokeilujakso, jossa testattiin konkreettisena ratkaisuna näytteiden siirtotiheyden kasvattamista. Lisäksi esiin nousi muita kehitystarpeita, kuten ohjeistuksen täydentäminen sekä merkintä- ja varastointikäytäntöjen selkeyttäminen. Näillä toimenpiteillä pyrittiin erityisesti parantamaan näytteiden jäljitettävyyttä ja lyhentämään prosessin kokonaisläpimenoaikaa.
Keskeisenä tuloksena muodostui kokonaisvaltainen ymmärrys testinäytepalaprosessin nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työn perusteella laadittiin kehitysehdotuksia, jotka tukevat SSAB:n jatkuvan parantamisen toimintamallia ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja laadunvarmistuksen ja tuotannon sujuvuuden parantamiseksi.
