Johtamisen merkitys työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen

Abstract

Esihenkilötehtävässä toimivan on osattava johtaa muita ja itseään, motivoida työntekijöitä, johtaa kehittymistä, pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta, pitää huolta työhyvinvoinnista ja kyetä vuorovaikutukseen muiden kanssa. Esihenkilötyö on aiheena hyvin laaja, joten tässä työssä onkin keskitytty pääosin työhyvinvointiin, johtamiseen ja motivaatioon. Työn tarkoitus ei ole olla opas, mutta kuitenkin sellainen teos, että lukija saa kuvan siitä, mitä tekijöitä olisi oleellista ymmärtää, jotta esihenkilö voi parhaansa mukaan edesauttaa työntekijöiden hyvinvointia. Motivaatio on aiheena itsessään saanut ison roolin tässä työssä, sillä se on se voima, joka saa ihmisen toimimaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ymmärtämällä motivaatiota ja motivaatioteorioita, esihenkilö pystyy ymmärtämään paremmin työntekijöitä ja mahdollisesti myös hyödyntämään motivaatioteorioita työssään. Johtamisesta haastavaa tekee kuitenkin työn monimuotoisuus. Johtaminen perustuu hyvin pitkälti vuorovaikutustaitoihin ja kykyyn saada työntekijät toimimaan halutulla tavalla. Johtamistehtävässä työskentelevän henkilön on ymmärrettävä ihmisten eri persoonallisuuksia ja keinoja saada motivoitua heitä. Samaan aikaan heidän täytyy saada kommunikoitua työntekijöille siten, että viesti välittyy heille halutulla tavalla. Puhumattakaan auktoriteetista, josta nauttivaa henkilöä kunnioitetaan yleensä hänen tietojensa ja taitojen takia, että myös persoonansa takia. Työtä varten toteutettiin tutkimus, jolla haluttiin selvittää työntekijöiden kokemuksia esihenkilöiden toiminnasta. Kysymyksillä haettiin vastauksia kysymyksiin siitä, missä tilanteissa vastaajat ovat kokeneet esihenkilön onnistuneen ja missä taas epäonnistuneen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena eli laadullisena tutkimuksena ja linkki kyselyyn lähetettiin Kajaanin Ammattikorkeakoulun liiketalouden monimuoto-opiskelijoille. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla ja se käsiteltiin teemoittelulla. Kyselytutkimuksessa oli avoimia kysymyksiä. Työllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan se toteutettiin kirjoittajan oman mielenkiinnon pohjalta. Kyselytutkimuksella saatiin kerättyä mielenkiintoisia vastauksia erinäisiin kysymyksiin. Kyselytutkimuksen vastauksissa korostui selvästi johtamisosaamiseen liittyvät tekijät positiivisina tekijöinä, kun kysyttiin millaista osaamista esihenkilöllä, pitäisi olla. Kun taas kysyttiin millainen, on huonoin kokemuksesi esihenkilöstä, vastauksista lähes puolet liittyivät epäasialliseen käytökseen. Lisäksi yli puolet vastauksista liittyivät huonoihin sosiaalisiin taitoihin, kun kysyttiin millainen, on mielestäsi huono esihenkilö. Työn lopussa on käyty läpi kyselytutkimuksen kaikki vastaukset ja vertailtu kyselystä saatuja vastauksia teoriaan. Näiden tutkimuksessa havaittujen positiivisten tekijöiden lisääminen työelämään ja negatiivisten karsiminen voisi lisätä työhyvinvointia huomattavasti.

A supervisor must know how to lead others and themselves, motivate employees, lead development, take care of employees' coping skills, take care of well-being at work and be able to interact with others. The topic of supervisor work is very broad, so this work mainly focuses on well-being at work, leadership and motivation. The purpose of the work is not to be a guide, but rather a work that gives the reader an idea of what factors would be essential to understand so that a supervisor can do their best to contribute to the well-being of employees. Motivation is the topic itself that has played a large role in this work, as it is the force that makes a person act to achieve their goals. By understanding motivation and motivation theories, a supervisor can understand employees better and possibly also utilize motivation theories in their work. What makes leadership challenging, however, is the diversity of the work. Leadership is largely based on interaction skills and the ability to make employees act in the desired way. A person working in a leadership position must understand the different personalities of people and ways to motivate them. At the same time, they must be able to communicate with employees in a way that conveys the message to them in the desired way. Not to mention the authority a person enjoys; they are usually respected also for their knowledge and skills, as well as their personality. For the work, a study was conducted to investigate employees' experiences of their superiors' actions. The questions sought answers to questions in which situations the respondents have experienced their superiors as successful and in which they have failed. The study was implemented as a qualitative survey, and a link to the survey was sent to the students of the Kajaani University of Applied Sciences' Business Administration program. The data was collected using the Webropol program and was processed by thematic analysis. The survey had open-ended questions. The work did not have a client but was carried out based on the author's own interests. The survey yielded interesting answers to various questions. The survey responses clearly emphasized factors related to leadership skills as positive factors when asked what type of skills a supervisor should have. When asked what your worst experience with a supervisor was, almost half of the responses were related to inappropriate behavior. In addition, more than half of the responses were related to poor social skills when asked what you think a bad supervisor is like. At the end of the work, all the responses to the survey were reviewed and the responses from the survey were compared with theory. Adding these positive factors observed in the study to working life and eliminating the negative ones could significantly increase well-being at work.