Yläkouluikäisten nuorten harrastamiseen vaikuttavat tekijät Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa Kotkassa
Froma, Minja; Partio, Tiina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051712799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051712799
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat yläkouluikäisten (12–16-vuotiaiden) kotkalaisten nuorten harrastamiseen, millaista harrastustoimintaa nuoret toivoivat Kotkassa järjestettävän koulupäivän yhteyteen ja miten nuorten osallistumista Harrastamisen Suomen mallin toimintaan voidaan lisätä. Tutkimus toteutettiin 2024–2025 lukuvuoden aikana soveltavana kvantitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen myös laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruu toteutettiin ryhmäteemahaastatteluiden ja strukturoidun Webropol-kyselyn avulla, mitä täydennettiin avoimilla kysymyksillä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja aineistolähtöisesti sisällönanalyysin avulla. Kyselyyn osallistui 1169 nuorta. Vastausprosentti oli 58 %.
Kotkalaisnuorten harrastamiseen vaikuttivat sisäisistä tekijöistä erityisesti harrastamisen tuomat myönteiset kokemukset, kuten itsetunnon vahvistuminen ja koulussa jaksaminen. Ulkoisista tekijöistä korostuivat kaverit, ohjaajan merkitys ja vanhempien tuki. Harrastustoiminnan osalta nuoret toivoivat helposti saavutettavaa, maksutonta ja monipuolista toimintaa heti koulupäivän jälkeen. Esteinä nousivat esiin jaksamattomuus, kustannukset ja harrastusten sijainti. Tulokset korostavat harrastamisen merkitystä nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.
Tutkimuksen tulokset tukivat aiempien tutkimusten havaintoja. Nuorten osallistumista Harrastamisen Suomen mallin toimintaan voidaan lisätä parantamalla saavutettavuutta, poistamalla osallistumisen esteitä, korostamalla osallistumisen hyötyjä, luomalla positiivinen ilmapiiri sekä mahdollistamalla sosiaalinen vuorovaikutus ikätovereiden kanssa harrastusten yhteydessä.
Kotkalaisnuorten harrastamiseen vaikuttivat sisäisistä tekijöistä erityisesti harrastamisen tuomat myönteiset kokemukset, kuten itsetunnon vahvistuminen ja koulussa jaksaminen. Ulkoisista tekijöistä korostuivat kaverit, ohjaajan merkitys ja vanhempien tuki. Harrastustoiminnan osalta nuoret toivoivat helposti saavutettavaa, maksutonta ja monipuolista toimintaa heti koulupäivän jälkeen. Esteinä nousivat esiin jaksamattomuus, kustannukset ja harrastusten sijainti. Tulokset korostavat harrastamisen merkitystä nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.
Tutkimuksen tulokset tukivat aiempien tutkimusten havaintoja. Nuorten osallistumista Harrastamisen Suomen mallin toimintaan voidaan lisätä parantamalla saavutettavuutta, poistamalla osallistumisen esteitä, korostamalla osallistumisen hyötyjä, luomalla positiivinen ilmapiiri sekä mahdollistamalla sosiaalinen vuorovaikutus ikätovereiden kanssa harrastusten yhteydessä.