Kyselytutkimus satakuntalaisten suhteesta ruokakulttuuriin: sukupolvien välinen vertailu käsityksistä paikallisista ruokaperinteistä ja paikallisidentiteetistä
Palolampi, Selina (2025)
Palolampi, Selina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913285
Tiivistelmä
Ruokakulttuurin merkitys yksilön ja yhteisön identiteetin ilmentäjänä on korostunut viime vuosina. Globalisaation ja digitalisaation aikakausi on muovannut paljon ruokakäyttäytymistä. Opinnäyte-työn tehtävänä oli tutkimuksen avulla tarkastella Satakunnan ruokakulttuurin vaikutusta ja merkitystä paikallisten ihmisten identiteettiin kahden eri sukupolven välillä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten paikallisia ruokaperinteitä voitaisiin säilyttää ja hyödyntää tulevaisuudessa. Tavoitteena oli tuottaa ravintola-alalle hyödynnettävää tietoa, joka palvelisi sekä liiketoiminnan kehittämistä että kulttuuriperinnön vaalimista.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen sekä laadullinen tutkimusote. Aineisto (n=96) kerät-tiin kohderyhmältä anonyymillä Webropol-kyselyllä, joka jaettiin nettilinkkinä. Strukturoitu kysely-lomake sisälsi valinta- ja monivalintakysymyksiä sekä neljä avointa kysymystä. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien perustietoja, ruokakulttuurin merkitystä sekä paikallisen ruokakulttuurin säilyttämistä tulevaisuudessa.
Tulokset osoittivat, että Satakunnan ruokakulttuurilla on edelleen merkitys alueen asukkaiden identiteetin rakentajana, mutta perinteet ovat selvästi häilyneet vuosien varrella. Suurin merkitys on juhlapyhillä, jolloin yhteisöllisyyden tunne ja perinteet korostuvat. Vanhempi sukupolvi (65+) koki ruokakulttuurin vaikutuksen käytännönläheisemmin kuin taas nuorempi sukupolvi (18–29) korosti ruokaan liittyvää sosiaalista merkitystä.
Johtopäätöksenä todettiin, että perinteiden säilyttämistä pidettiin tärkeämpänä vanhemmassa ikäryhmässä. Saatuja tuloksia pystyttiin hyödyntämään liiketoiminnan kehittämis- mahdollisuuksia tarjotessa ravintola- ja matkailualalla, esimerkiksi yhdistämällä perinteisiä raaka-aineita innovatiivisiin valmistus- ja tarjoilutapoihin. Perinteiden ja uusien ruokailmiöiden välillä tuli löytää tasa-paino kunnioittamalla vanhaa, mutta samalla hyväksymällä uudet tulokkaat osaksi ruokakulttuuria.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen sekä laadullinen tutkimusote. Aineisto (n=96) kerät-tiin kohderyhmältä anonyymillä Webropol-kyselyllä, joka jaettiin nettilinkkinä. Strukturoitu kysely-lomake sisälsi valinta- ja monivalintakysymyksiä sekä neljä avointa kysymystä. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien perustietoja, ruokakulttuurin merkitystä sekä paikallisen ruokakulttuurin säilyttämistä tulevaisuudessa.
Tulokset osoittivat, että Satakunnan ruokakulttuurilla on edelleen merkitys alueen asukkaiden identiteetin rakentajana, mutta perinteet ovat selvästi häilyneet vuosien varrella. Suurin merkitys on juhlapyhillä, jolloin yhteisöllisyyden tunne ja perinteet korostuvat. Vanhempi sukupolvi (65+) koki ruokakulttuurin vaikutuksen käytännönläheisemmin kuin taas nuorempi sukupolvi (18–29) korosti ruokaan liittyvää sosiaalista merkitystä.
Johtopäätöksenä todettiin, että perinteiden säilyttämistä pidettiin tärkeämpänä vanhemmassa ikäryhmässä. Saatuja tuloksia pystyttiin hyödyntämään liiketoiminnan kehittämis- mahdollisuuksia tarjotessa ravintola- ja matkailualalla, esimerkiksi yhdistämällä perinteisiä raaka-aineita innovatiivisiin valmistus- ja tarjoilutapoihin. Perinteiden ja uusien ruokailmiöiden välillä tuli löytää tasa-paino kunnioittamalla vanhaa, mutta samalla hyväksymällä uudet tulokkaat osaksi ruokakulttuuria.