Mentoreille suunnatun tuen kehittäminen Osuuskauppa Hämeenmaan mentorointiohjelmassa
Lamberg, Arla (2025)
Lamberg, Arla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013441
Tiivistelmä
Mentorointi on osaamisen kehittämisen menetelmä, joka vaikuttaa mentoroitavaan, mentoriin sekä organisaatioon ja sen kulttuuriin. Valmentavan mentoroinnin keskiössä on mentoroitava, jolloin mentorin tehtävä on kysymysasettelulla ohjata mentoroitavaa oivaltamaan. Valmentava mentorointi nostaa esiin mentoroitavan vahvuudet ja potentiaalin. Mentorointi on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde, jossa myös mentori oppii uutta. Mentorointi asettaa myös mentorin reflektoimaan omaa toimintaansa, kehityskohteitansa, työuraansa ja vahvistaa mentorin osaamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mentoreiden kokemuksia Osuuskauppa Hämeenmaan mentorointiohjelmasta ja mentoreiden tarvitseman tuen tarvetta mentorointiohjelmassa mentorin näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää mentoreille suunnattua tukea ohjelmassa ja tuottaa uusi malli mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa. Tutkimusongelmana tutkimuksessa oli, miten mentoreita voidaan tukea Osuuskauppa Hämeenmaan mentorointiohjelmassa. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajan tarpeesta kehittää mentorointiohjelmaa mentoreiden tuen näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys muodostui mentoroinnin perusteista sekä mentorin roolista ja sen syventävistä teemoista, kuten taidoista, suhteen rakentumisesta sekä mentoroinnin ohjaustyyleistä ja otteista sekä mentoroinnin suhteesta johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattelemalla neljä mentoria kahdeksasta. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksissa merkittävimpänä löydöksenä oli mentoreiden vertaistapaamisten merkitys mentoreiden tukemiseksi sekä etenkin mentorointisuhteen alussa ilmennyt epävarmuus siitä, tehdäänkö mentorointia oikein. Kaikki mentorit kertoivat kehittyneensä ja oppineensa uutta mentorointiohjelman aikana.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa yhdistyi tutkimus ja kehittäminen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tutkimusstrategialle ominainen uusi konstruktio eli uusi malli mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa. Kehittämismenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin jatkuvan parantamisen PDCA-menetelmää. Mentoreiden tukemisen malli kehitettiin yhteistyössä organisaation kanssa. Tuotoksena syntyi uusi malli, joka sisälsi aikataulun ja työkaluja sekä menetelmiä mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa.
Uudessa mallissa mentoreille lähetetään ennen ohjelman alkua tutustuttavaksi artikkeli mentoroinnista yleisesti. Mentoreiden vertaistapaamisten määrää lisättiin aiemmasta kahdesta kolmeen tapaamiseen. Vertaistapaamisiin lisättiin mentorointiohjelman eri vaiheisiin sopiva teema mentoreiden valmentamiseksi vertaistapaamisten yhteydessä. Lisäksi mentoreiden kehittymisen ja reflektoinnin mahdollistamiseksi mentoreille lisättiin mahdollisuus halutessaan käydä henkilökohtainen keskustelu esihenkilöidensä kanssa oman kehittymisensä tukemiseksi ja seuraamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mentoreiden kokemuksia Osuuskauppa Hämeenmaan mentorointiohjelmasta ja mentoreiden tarvitseman tuen tarvetta mentorointiohjelmassa mentorin näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää mentoreille suunnattua tukea ohjelmassa ja tuottaa uusi malli mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa. Tutkimusongelmana tutkimuksessa oli, miten mentoreita voidaan tukea Osuuskauppa Hämeenmaan mentorointiohjelmassa. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajan tarpeesta kehittää mentorointiohjelmaa mentoreiden tuen näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys muodostui mentoroinnin perusteista sekä mentorin roolista ja sen syventävistä teemoista, kuten taidoista, suhteen rakentumisesta sekä mentoroinnin ohjaustyyleistä ja otteista sekä mentoroinnin suhteesta johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattelemalla neljä mentoria kahdeksasta. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksissa merkittävimpänä löydöksenä oli mentoreiden vertaistapaamisten merkitys mentoreiden tukemiseksi sekä etenkin mentorointisuhteen alussa ilmennyt epävarmuus siitä, tehdäänkö mentorointia oikein. Kaikki mentorit kertoivat kehittyneensä ja oppineensa uutta mentorointiohjelman aikana.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa yhdistyi tutkimus ja kehittäminen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi tutkimusstrategialle ominainen uusi konstruktio eli uusi malli mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa. Kehittämismenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin jatkuvan parantamisen PDCA-menetelmää. Mentoreiden tukemisen malli kehitettiin yhteistyössä organisaation kanssa. Tuotoksena syntyi uusi malli, joka sisälsi aikataulun ja työkaluja sekä menetelmiä mentoreiden tukemiseksi mentorointiohjelmassa.
Uudessa mallissa mentoreille lähetetään ennen ohjelman alkua tutustuttavaksi artikkeli mentoroinnista yleisesti. Mentoreiden vertaistapaamisten määrää lisättiin aiemmasta kahdesta kolmeen tapaamiseen. Vertaistapaamisiin lisättiin mentorointiohjelman eri vaiheisiin sopiva teema mentoreiden valmentamiseksi vertaistapaamisten yhteydessä. Lisäksi mentoreiden kehittymisen ja reflektoinnin mahdollistamiseksi mentoreille lisättiin mahdollisuus halutessaan käydä henkilökohtainen keskustelu esihenkilöidensä kanssa oman kehittymisensä tukemiseksi ja seuraamiseksi.