Primaaritriage suuronnettomuuksissa : kirjallisuuskatsaus primaaritriagesta ja sen koulutuksen kehittämismahdollisuuksista
Partanen, Kirsi; Pulli, Netta (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013475
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella primaaritriagea suuronnettomuustilanteissa ja tuottaa käytännön kehittämisehdotuksia triagekoulutukseen aiempaan tutkimustietoon pohjautuen. Työ toteutettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiveesta, jotta voidaan ke hittää ensihoidon ja pelastustoimen primaaritriagen kouluttamista suuronnettomuustilanteisiin. Kirjallisuuskatsauksessa oli tarkoituksena selvittää, miten primaaritriage on aiemmassa kirjallisuudessa kuvattu ja kuinka koulutusta voisi kehittää nykyistä tehokkaammaksi.
Teoreettinen viitekehys rakentui primaaritriagen ja suuronnettomuustoiminnan teoriasta. Näissä kuvattiin muun muassa suuronnettomuuden ja primaaritriagen määritelmä, triageprosessin perusteet sekä yli- ja alitriage käsitteinä.
Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto koostui kymmenestä aineistosta, joista kahdeksan oli vertaisarvioituja ja kaksi kansallisesti merkittäviä asiantuntijajulkaisuja. Aineisto haettiin Cinahl- ja Medic-tietokannoista systemaattisella hakuprosessilla.
Tuloksissa korostui primaaritriagen nopeuden, selkeyden ja järjestelmällisyyden merkitys suuronnettomuuksien hallinnassa. Eri triagemenetelmien (START, mSTART, SALT, MPTT, MPTT-24 ja NARU Sieve) vertailu toi esiin, että erityisesti kenttäolosuhteisiin soveltuvat ja yksinkertaiset menetelmät parantavat luokittelun onnistumista. Lisäksi toistuvat simulaatioharjoitukset ja stressinhallintataitojen kehittäminen nousivat keskeisiksi koulutuksen painopisteiksi.
Johtopäätöksenä esitetään, että primaaritriagen koulutusta tulee kehittää entistä systemaattisemmaksi, painottaen käytännön harjoittelua, päätöksenteon tukemista ja viestinnän sujuvuutta. Teknologisia ratkaisuja, kuten kenttäkäyttöisiä triagesovelluksia, suositellaan tuettavaksi. Koulutuksen jatkuvuus ja harjoitusten realismi ovat avainasemassa ensihoidon ja pelastustoimen valmiuksien vahvistamisessa suuronnettomuuksia varten.
Asiasanat: primaaritriage, suuronnettomuus, koulutus
Teoreettinen viitekehys rakentui primaaritriagen ja suuronnettomuustoiminnan teoriasta. Näissä kuvattiin muun muassa suuronnettomuuden ja primaaritriagen määritelmä, triageprosessin perusteet sekä yli- ja alitriage käsitteinä.
Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto koostui kymmenestä aineistosta, joista kahdeksan oli vertaisarvioituja ja kaksi kansallisesti merkittäviä asiantuntijajulkaisuja. Aineisto haettiin Cinahl- ja Medic-tietokannoista systemaattisella hakuprosessilla.
Tuloksissa korostui primaaritriagen nopeuden, selkeyden ja järjestelmällisyyden merkitys suuronnettomuuksien hallinnassa. Eri triagemenetelmien (START, mSTART, SALT, MPTT, MPTT-24 ja NARU Sieve) vertailu toi esiin, että erityisesti kenttäolosuhteisiin soveltuvat ja yksinkertaiset menetelmät parantavat luokittelun onnistumista. Lisäksi toistuvat simulaatioharjoitukset ja stressinhallintataitojen kehittäminen nousivat keskeisiksi koulutuksen painopisteiksi.
Johtopäätöksenä esitetään, että primaaritriagen koulutusta tulee kehittää entistä systemaattisemmaksi, painottaen käytännön harjoittelua, päätöksenteon tukemista ja viestinnän sujuvuutta. Teknologisia ratkaisuja, kuten kenttäkäyttöisiä triagesovelluksia, suositellaan tuettavaksi. Koulutuksen jatkuvuus ja harjoitusten realismi ovat avainasemassa ensihoidon ja pelastustoimen valmiuksien vahvistamisessa suuronnettomuuksia varten.
Asiasanat: primaaritriage, suuronnettomuus, koulutus