Sosiaalialan työntekijöiden työssä uupumisen ennaltaehkäiseminen itsehoidon keinoin

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin itsehoidon merkitystä sosiaalialan työntekijöiden työuupumuksen ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena oli edistää sosiaalialan työntekijöiden työssäjaksamista. Opinnäytetyö pyrki etsimään vastauksia ja ratkaisuja ajankohtaiseen haasteeseen itsehoidon avulla, sillä työuupumus on yleinen haaste sosiaalialalla. Työuupumus voi heikentää sekä työntekijöiden hyvinvointia että asiakastyön laatua.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia ja muodostaa niiden pohjalta uusia johtopäätöksiä. Aineistona käytettiin seitsemää tutkimusta, ja niiden analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin yläluokiksi muodostuivat: 1) eri itsehoitomuotojen merkitys työuupumuksen ennaltaehkäisyssä, 2) itsehoidon merkitys stressin, toissijaisen traumaat-tisen stressin ja työuupumuksen ennaltaehkäisyssä sekä 3) itsehoito-ohjelma ja itsehoidon opettaminen osana koulutusta.

Tulosten perusteella itsehoidolla on merkittävä rooli työuupumuksen ennaltaehkäisyssä, mutta se ei kuitenkaan ole yksistään riittävä tekijä. Tulosten mukaan itsehoidon muodoista erityisesti ammatillinen, emotionaalinen sekä fyysinen itsehoito vähentävät työuupumusta ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Lisäksi itsehoidon säännöllisyys nousee merkittäväksi tekijäksi työuupumuksen vähentämisessä ja ennaltaehkäisyssä.