Integratiivinen kirjallisuuskatsaus etäsosiaaliohjauksen hyvistä käytännöistä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien etäsosiaaliohjauksen hyviä käytänteitä ja tuottaa tietoa siitä, miten etäpalveluja voidaan kehittää vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeita, vahvistamaan heidän hyvinvointiaan sekä tukemaan arjen hallintaa digitaalisin keinoin. Opinnäytetyö tehtiin osana Helsingin kaupungin Asumisen digi -hanketta, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa mielenterveysasiakkaiden lähityö pysyväksi työmalliksi. Hyödynsaajina ovat mielenterveyskuntoutujien lähityön parissa työskentelevät työntekijät ja asiakkaat. Lähityön tavoitteena on tukea mielenterveysasiakkaan kotona asumista sosiaaliohjauksen keinoin, hyödyntäen tarkoituksenmukaisesti digitaalisia työvälineitä.

Kehittämistehtävänä oli selvittää, millaisia toimivia ja vaikuttavia käytäntöjä mielenterveyskuntoutujien etäsosiaaliohjauksessa on tunnistettu Suomessa ja muualla maailmassa sekä tuottaa kehittämisehdotuksia.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui mielenterveysstrategoista, soten digitalisaation suuntaviivoista sekä digiosallisuuden ja -kuilujen käsitteistä. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalialan arvoja, etiikkaa ja palveluiden kehittämistä osana vaikuttavaa asiakastyötä. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui yksi kotimainen ja seitsemän kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisena sisällönanalyysina, jossa sovellettiin temaattisen analyysin periaatteita.

Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi rakentui neljä pääteemaa, 1) palveluiden saatavuus ja asiakassuhde, 2) työympäristö ja työn kuormittavuus, 3) teknologinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen sekä 4) monialainen yhteistyö ja palveluiden kehittäminen. Etäpalveluiden avulla voidaan parantaa mielenterveyskuntoutujien palveluiden saavutettavuutta, mutta samalla teknologian käytön osaamisen, asiakassuhteen rakentamisen ja työn kuormittavuuden hallinta nousevat haasteiksi. Vaikuttavuuden arviointi, palvelumallien kokeilu ja moniammatillinen yhteistyö eri organisaatioiden välillä nähdään keskeisinä edellytyksinä onnistuneelle etäpalveluiden kehittämistyölle sosiaali- ja terveysalan kontekstissa.

Johtopäätöksissä korostuu, että digipalvelujen kehittäminen edellyttää asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja työntekijöiden huomioimista, ammattilaisten osaamisen vahvistamista sekä rakenteellisia uudistuksia palvelujärjestelmissä. Kehittämisehdotuksina esitetään teknologian käyttäjälähtöistä ketterää ja helposti toteutettavaa palvelumuotoilua tai vaihtoehtoisesti palvelumuotoiluprosessin mukaista palvelun kehittämistä huomioiden edellä mainitut teemat. Kokeilemalla ja palvelua aidosti kehittäen etäsosiaaliohjaus voi tukea mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja arjessa selviytymistä.