RAI-arvioinnin ravitsemusherätteet & MNA ikääntyneen hoitotyössä
Järvi, Emmi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913340
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdytään RAI-arvioinnin (Resident Assessment Instrument) merkitykseen ikääntyneen päivittäisen hoidon kannalta, erityisesti ravitsemustilan arvioinnin näkökulmasta. RAI on laissa (980/2012) määritelty arviointimenetelmä, joka auttaa tunnistamaan ikääntyneen toimintakyvyn muutoksia ja palveluntarpeita. Ravitsemus on yksi keskeisistä osa-alueista, jota RAI-arvioinnilla seurataan. Arviointi tuo esille ravitsemukseen liittyviä herätteitä, kuten aliravitsemusriskin, painon laskun tai riittämättömän ruokailun. Näiden herätteiden huomioiminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat suoraan ikääntyneen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
MNA-testi (Mini Nutritional Assessment) täydentää RAI-arvioinnin ravitsemusosuutta ja on erityisen tärkeä ympärivuorokautisessa hoidossa. Testin avulla voidaan tunnistaa aliravitsemus tai sen riski jo varhaisessa vaiheessa. MNA-testi tehdään aina RAI-arvioinnin yhteydessä ja se sisältää mm. painon, ruokahalun ja fyysisen toimintakyvyn arviointia. Yhdessä nämä muodostavat kattavan kuvan ravitsemustilasta ja riskeistä. (Jyväkorpi, Havas, Urtamo & Karvinen 2014, 12-14.)
Hoitajien rooli RAI-arvioinnin ja MNA-testin tulosten hyödyntämisessä on keskeinen. Heidän tulee osata tulkita arvioinneista saatavia tuloksia ja suunnitella hoitoa niiden pohjalta. Esimerkiksi aliravitsemusriskin kohdalla hoitajan tulee huolehtia ikääntyneen riittävästä energia- ja proteiininsaannista, seurata ruokailutilanteita, suunnitella yksilöllinen ruokavalio ja ottaa huomioon mieltymykset. Tarvittaessa asia tulee nostaa moniammatilliseen keskusteluun. (Schwab 2023a.)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ikääntyneen ravitsemushoitoa ohjaava tarkistuslista hoitajien työn tueksi. Tarkistuslistan tarkoitus on auttaa hoitajia hyödyntämään RAI:n ja MNA:n tuloksia päivittäisessä hoitotyössä, esimerkiksi tunnistamaan painonlaskuun liittyvät tarpeet ja toteuttamaan oikea-aikaisia ravitsemustoimenpiteitä. Tarkoituksena on varmistaa, että ravitsemusongelmiin puututaan ajoissa.
Asiasanat: RAI-arviointi, MNA-testi, ravitsemustila, ikääntynyt, hoitotyö
MNA-testi (Mini Nutritional Assessment) täydentää RAI-arvioinnin ravitsemusosuutta ja on erityisen tärkeä ympärivuorokautisessa hoidossa. Testin avulla voidaan tunnistaa aliravitsemus tai sen riski jo varhaisessa vaiheessa. MNA-testi tehdään aina RAI-arvioinnin yhteydessä ja se sisältää mm. painon, ruokahalun ja fyysisen toimintakyvyn arviointia. Yhdessä nämä muodostavat kattavan kuvan ravitsemustilasta ja riskeistä. (Jyväkorpi, Havas, Urtamo & Karvinen 2014, 12-14.)
Hoitajien rooli RAI-arvioinnin ja MNA-testin tulosten hyödyntämisessä on keskeinen. Heidän tulee osata tulkita arvioinneista saatavia tuloksia ja suunnitella hoitoa niiden pohjalta. Esimerkiksi aliravitsemusriskin kohdalla hoitajan tulee huolehtia ikääntyneen riittävästä energia- ja proteiininsaannista, seurata ruokailutilanteita, suunnitella yksilöllinen ruokavalio ja ottaa huomioon mieltymykset. Tarvittaessa asia tulee nostaa moniammatilliseen keskusteluun. (Schwab 2023a.)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ikääntyneen ravitsemushoitoa ohjaava tarkistuslista hoitajien työn tueksi. Tarkistuslistan tarkoitus on auttaa hoitajia hyödyntämään RAI:n ja MNA:n tuloksia päivittäisessä hoitotyössä, esimerkiksi tunnistamaan painonlaskuun liittyvät tarpeet ja toteuttamaan oikea-aikaisia ravitsemustoimenpiteitä. Tarkoituksena on varmistaa, että ravitsemusongelmiin puututaan ajoissa.
Asiasanat: RAI-arviointi, MNA-testi, ravitsemustila, ikääntynyt, hoitotyö